Oululaisnuoret Karoliina Hietala, 17, ja Joel Niskanen, 18, sekä tiistaina Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi valmistunut Mirjami Pelkonen, 25, olisivat valmiita muuttamaan opiskelun ja työn perässä pois Oulusta ja maakunnasta, mutta myös Suomesta. Nuoria pidättelevät kotipaikkakunnalla ainoastaan perhe ja ystävät.
Hietala, Niskanen ja Pelkonen olivat keskiviikkona ura- ja kontaktitapahtumassa Oulun kaupunginteatterissa etsimässä kesätöitä ja ideoita.
"Haen opiskelemaan Ouluun, mutta se ei ole mikään pakko. Voin opiskella myös Ruotsissa", Oulun lyseon lukiolainen Hietala suunnittelee tulevaisuutta.
Pelkonen on reissannut viimeiset kaksi vuotta opiskelijavaihdossa Australiassa ja työharjoittelussa Yhdysvalloissa. Toivomus olisi asettua Ouluun ja löytää koulutusta vastaava työpaikka, kulttuurimaantiedettä pääaineenaan opiskellut Pelkonen kertoo. "Uraputkeen en ole hurahtamassa. Olen hakenut Oulun lisäksi töitä ympäri Suomea ja ulkomailta. Työnperässä olen valmis muuttamaan etelään tai ulkomaille. Maailma on avoin, mikään ei pidättele minua Oulussa tai Pohjois-Suomessa." Joel Niskasella on selvät sävelet. Lukion jälkeen nuori mies hakee opiskelemaan oikeustiedettä joko Rovaniemelle, Turkuun tai Helsinkiin. Myös ruotsinkielinen yliopisto-opetuspuoli on ruotsalaista koulua kahdeksan vuotta käyneelle Niskaselle vaihtoehto.
"Uskon, että juristille löytyy tulevaisuudessa töitä myös Oulusta, mutta olen valmis muuttamaan myös pois", Niskanen arvioi tulevaa. Oululaisille löytyy ottajia
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harjun mielestä alueen kilpailukyvyn säilyttäminen on tulevaisuudessa yhä haastavampaa. Maakunnan nuoriso on esimerkiksi koulutustason näkökulmasta tarkasteltuna "parempaa kuin koskaan"; heille löytyy ottajia.
"Vaikka meillä on paljon aktiivisia ja itsenäisiä nuoria, on syrjäytyminen ongelma. Yhteiskunnassamme pitäisi kehittää myös sitä ajattelutapaa, että jokainen ansaitsee paikkansa tässä maailmassa. Kaikkien ei tarvitse olla korkeasti koulutettuja. Ammatillisen koulutuksen lisäämiseen on muuten yhä merkittävä tarve."
Tällä hetkellä Harju näkee suurimpana haasteena nuorisotyöttömyyden, joka on maakunnassa korkea valtakunnallisesti verrattuna.
"Meidän pitäisi pystyä taklaamaan nuorisotyöttömyys. Helppoa se ei ole, sillä elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat. ICT-buumi työllisti nousukaudella ihmisiä suuriin yrityksiin, mutta osaamiseen perustuvat työpaikat syntyvät nyt paljolti pienyrityksiin, jotka työllistävät vähemmän. Niin sanottuja tavistyöpaikkoja tarvitaan lisää", Harju sanoo.
Pohjoisessa nuorten saareke
Pohjois-Pohjanmaalla väestönkasvu perustuu syntyvyyteen.
Suomessa syntyy noin kymmenen tuhatta henkeä enemmän kuin kuolee. Määrästä kolmannes tulee Pohjois-Pohjanmaalta. Pauli Harju painottaa sitä, että maakunnan päättäjien tulee huolehtia nuorten agendasta.
"Muu Suomi harmaantuu, mutta meille jää nuoren väestön saareke. Heidätkin pitäisi saada mukaan päätöksentekoon. Aikoinaan juuri näin saatiin alueelle lisää dynamiikkaa. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta merkittävä kysymys on se, että kuka seutua ohjaa ja miten; tapahtuuko toiminta ikääntyvien vai nuorten ehdoilla."