Yliopistoissa opiskelevien tarve mielenterveyshoitoon on lisääntynyt yli 50 prosenttia 2000-luvun alusta. Samalla Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluiden hoitoajat ovat venyneet.
"Meidän palveluiden laatu on hyvää. Hoitoon tulemisen kynnys on myös pidetty matalana, tämä kaikki lisää kysyntää ja jonotusaikoja", kertoo YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen.
Kunnallisissa mielenterveyspalveluissa potilaat eivät pääse edes jonoon asti.
"Vaikka opiskelijoiden jonotusajat ovat pitkiä, he sentään saavat muutakin kuin lääkehoitoa. Kunnallisissa palveluissa ei ole jonoja, koska jonoon ei edes oteta ketään", sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen.
"Opiskelijoiden mielenterveystilanne ei oleellisesti poikkea muusta väestöstä, he vain uskaltautuvat hoidon piiriin entistä rohkeammin, mikä on toki hyvä asia", yli 10 vuotta ylioppilaiden mielenterveystyötä tehnyt Kari Pylkkänen miettii.
Mielenterveyspalveluista hoitotakuu määrää, että hoidon tarpeen arviointiin olisi päästävä kolmessa viikossa. Lyhytterapiajakson tulisi alkaa kuuden kuukauden kuluessa hoitotarpeen toteamisesta, mutta varsinaisen psykoterapian alkamisesta ei hoitotakuussa mainita mitään.
Hoitotakuu kilpailuttaa sairauksia
"Hoitotakuu on siksi ongelmallinen systeemi, että se laittaa sairaudet kilpailemaan keskenään. Mielenterveysasiat eivät ole tämän prioriteettilistan kärjessä", YTHS:n Kari Pylkkänen toteaa.
"Suomessa on yhteensä 700 000 psyykelääkkeiden käyttäjää. Heille tulisi tarjota keskustelua eikä pillereitä", Psykologiliiton Tuomo Tikkanen sanoo.
Yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyspalveluilla oli vuonna 2007 asiakkaita hieman yli 9 000. YTHS hoitaa siis vain murto-osaa suomalaisista mielenterveyspotilaista.
"Opiskeluajan henkinen paine on kova, opiskelijoiden mielenterveyshoito kaipaakin erityisiä panostuksia. Siksihän YTHS:kin on olemassa", Kari Pylkkänen toteaa.
"Ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevien tilanne on selvästi yliopisto-opiskelijoita huonompi. Heillä ei ole ollenkaan omaa terveydenhoitopalvelua", muistuttaa Suomen Psykologiliiton vastaava psykologi Vesa Nevalainen.
Opiskeluajat
uhkaavat venyä
"Opiskeluaika pitäisi pystyä käyttämään tehokkaasti hyväksi. Mielenterveysjonoissa odotteleminen on opiskelijoille erityisen tuskaisaa ja se hidastaa jo valmistumista", YTHS:n pääkaupunkiseudun ylilääkäri Päivi Pynnönen pohtii.
Oulun YTHS:ssä mielenterveyden potilasmäärät kasaantuivat ensimmäisen kerran kuluneena lukuvuotena.
"Viime syksynä tilanne oli meillä tavanomaista tiukempi ja aikoja oli hankalampi saada", kertoo Oulun YTHS:n vastaava psykologi Asta Huisman.
Jyväskylässä opiskelijat ovat hakeutuneet Oulua enemmän mielenterveyspalveluiden asiakkaiksi, vaikka yliopisto on pienempi.
Jyväskylän YTHS:n terapiapsykologi Asko Hietala uskoo, että teknisen alan opiskelijat ja luonnontieteilijät pitävät pahaa oloa sisällään.
"Meillä on yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tiedekunta. Ihmisaiheista kiinnostuneet ovat kiinnostuneempia itsestäänkin, ja kynnys hoidon hakuun on matalampi. Itse hoidon tarpeessa tuskin on eroja teknisiin aloihin verrattuna", Hietala miettii.