Noin sata opiskelijaa, viisi vuotta aikaa ja satojatuhansia euroja. Näin paljon on vaatinut Suomen ensimmäinen satelliitti, joka ampaisee avaruuteen todennäköisesti joulukuussa.
Maitotölkin kokoinen Aalto-1 -satelliitti ammutaan avaruuteen Yhdysvalloista kantoraketin matkassa usean muun satelliitin kanssa. Opiskelijavoimin tehdyistä satelliiteista lähes puolet ei saa ikinä yhteyttä avaruudesta maahan. Aalto-1:n kehittämisessä vuosia mukana ollut tohtorikoulutettava Antti Kestilä vakuuttaa, että tätä satelliittia on testattu poikkeuksellisen tarkkaan, joten todennäköisyys on paljon parempi.
Satelliitti vie noin 600 kilometrin korkeuteen VTT:n rakentaman spektrikameran, jolla voidaan kuvata esimerkiksi merien, kasvillisuuden ja metsien muuttumista.
Satelliitin pitäisi kiertää maapalloa noin kahden vuoden ajan. Sen jälkeen Ilmatieteen laitoksen suunnittelema plasmajarru hidastaa satelliittia, joka tulee näin takaisin ilmakehään tehtävän päätyttyä.
Talkootyön ja avaruusteknologian halpenemisen ansiosta Suomi voi saada ensimmäisen satelliittinsa suhteellisen edullisesti. Projektin vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Jaan Praks sanoo, että alalla on suuri murros.
- Uskon, että alempi kiertorata kaupallistuu. Satelliittikuvat ja -navigaatio samalla arkipäiväistyvät, Praks arvioi.
Naapurimaat edellä
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Keijo Nikoskinen pitää satelliittiprojektia Suomen tarvitsemana tulevaisuuden insinööriosaamisena. Projektissa on tehty noin kymmenen diplomityötä sekä lukuisia muita opinnäytetöitä.
- Opiskelijoiden on tässä ratkaistava oikean elämän ja tieteen haasteita. Se toki maksaa enemmän kuin opetus Aalto-yliopiston suurimmassa luentosalissa, Nikoskinen sanoo.
Kaikki Suomen naapurimaat ovat onnistuneesti saaneet satelliittinsa kiertämään maapalloa. Suomi pyrkii mukaan pysyvästi, sillä Aalto-2 on tarkoitus lähettää avaruuteen ensi vuonna.