Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden on usein vaikeaa saada psykologin tai opintopsykologin apua. Ammattikorkeakouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla ei ole Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS) vastaavaa keskitettyä terveydenhoitojärjestelmää.
Opiskelijat joutuvatkin osittain turvautumaan kunnalliseen terveydenhoitoon.
"Kuntasektorin toimintamallit taas ovat tietyssä mielessä vanhanaikaisia. Ammattikorkeakouluopiskelijat, lukiolaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat väliinputoajia", kiteyttää 5 000 opiskelijan Lahden ammattikorkeakoulun psykologi Saku Ylä-Soininmäki.
Samaan aikaan psykologipalveluiden tarve lisääntyy.
"Opiskelijoiden suurin ongelma eivät kuitenkaan ole opinnot, vaan ne liittyvät jaksamiseen, ihmissuhteisiin, kasvuun, masennukseen ja jännittämiseen", Ylä-Soininmäki luettelee.
Purje-projekti
auttaa
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajalle Eliisa Alatalolle opiskelijoiden ongelmat ovat tuttuja.
"Kaikenlaiset mielenterveysongelmat tuntuvat lisääntyneen yhtäkkiä. Ehkä kyse on siitä, että opiskelijat uskaltavat aikaisempaa voimakkaammin ilmaista asian. Toisaalta kyse on siitä, että tarvitaan enemmänkin muuta tukea. Opiskeluterveysaseman terveyspalvelut ovat joka tapauksessa aliresursoitu. Huoli opiskelijoista on aika valtava", ammattikorkeakoulussa viestintää opiskeleva Alatalo huomauttaa.
Lähes 8 000 opiskelijan Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ei ole psykologin tai opintopsykologin virkaa, mutta Kontinkankaalla sijaitsevalla, Oulun kaupungin opiskeluterveysasemalla pääsee alle viikossa psykiatrisen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolle.
"Mitään suuria ruuhkia meillä ei ole, mutta kyllä ongelmia on enemmän. Minusta opiskeluympäristöä pitäisi kehittää sallivaksi ja välittäväksi, että näitä mielenterveystyöntekijöitä ei edes tarvittaisi niin paljon", toteaa terveysaseman palveluesimies Kaarina Pajulampi.
Apua opiskelijoiden mielenterveysongelmiin tarjoaa myös Kelan rahoittama ja Odl:n hallinnoima Purje-projekti. Siinä opiskelijoiden tukena on psykiatrian erikoislääkäri, sairaanhoitaja, psykologeja ja toimintaterapeutteja.
Projektiin otetaan vuosittain 20 opiskelijaa 10 hengen ryhmiin. Opiskelija sitoutuu projektiin kymmeneksi kuukaudeksi.
"Ihan täyteen ryhmiä ei ole saatu, ja olemmekin miettineet, että onko se liian rankka päätös sitoutua noin pitkäksi aikaa. Tiedämme, että tarvetta tällaisillekin palveluille on", Oulun seudun ammattikorkeakoulun opintoasioiden johtaja Anne Anttinen arvioi.
Parannuksia
toivotaan
Anttisen mukaan Purje-projekti on paljon monipuolisempi apu, kuin mitä pelkkä psykologi voisi tarjota.
"Yksi opintopsykologi ei saa ihmeitä aikaan. Tiedämme kyllä, että monien ammattikorkeakoulujen psykologit ovat työllistettyjä, mutta me olemme todenneet, että kuviosta ikään kuin puuttuu joku osa."
Samoilla linjoilla on myös Eliisa Alatalo, ja vaikka opiskelijakunta viime vuonna esittikin opintopsykologin viran perustamista, keskusteluissa ammattikorkeakoulun edustajien kanssa on toistaiseksi päädytty etsimään kokonaisvaltaisempaa ratkaisua.
Oulussa ammattikorkeakouluopiskelijat ovat ajaneet sinnikkäästi parannusta opiskelijaterveydenhuoltoon kuntalaisaloitteiden muodossa, toistaiseksi tuloksetta.
"Tilaaja-tuottajamallin kanssa on niin paljon sekavuuksia, että normaali päätöksenteko on ihan hukassa. Hommat eivät lähde käynnistymään", Alatalo harmittelee.