Korkeakouluopiskelijat ovat mieltyneet sähköisiin terveyspalveluihin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tehtyjen selvitysten mukaan sähköpostilla voidaan korvata arviolta puolet puhelinkontakteista, kun lääkäri ja potilas ovat tavanneet toisensa jo aiemmin. Vastaanottokäynneistä sähköisillä viesteillä voidaan kuitenkin korvata vain alle 10 prosenttia, sanoo lääket.lis. Johanna Castrén YTHS:stä.
Myös yleiselle terveysneuvonnalle tietoverkossa on suuri kysyntä, mutta vastaanottokäyntejä ei silläkään voida merkittävästi vähentää. Terveysneuvonta verkossa toimii hyvin, kun halutaan tietää matkoilla tarvittavista rokotuksista tai saada neuvoja seksuaaliterveyteen liittyviin ongelmiin. Castrén uskoo, että verkkoneuvonnalla voidaan tavoittaa myös esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiviä opiskelijoita, joille kynnys hakeutua terveydenhuoltoon olisi muutoin liian korkea.
Toistaiseksi ei vielä ole selkeää kuvaa siitä, minkä verran sähköisillä terveyspalveluilla voidaan terveyttä edistää. Opiskelijoille suunnatuissa kyselyissä näkyy kuitenkin selvästi, että korkeakouluopiskelijoiden toiveet ja tarpeet kohdistuvat ensisijaisesti juuri tällaisiin terveyspalveluihin.
Sähköiset terveyspalvelut
lisääntyvät nopeasti
Korkeakouluopiskelijat on nuorten aikuisten keskuudessa muutenkin aktiivisimpia sähköisten palvelujen käyttäjiä. Vuonna 2002 korkeakouluopiskelijoista 99 prosenttia oli aktiivisia internetin ja sähköpostin käyttäjiä.
YTHS on jo vuodesta 1993 lähtien tarjonnut korkeakouluopiskelijoille terveysneuvontaa verkossa ja vuodesta 2001 lähtien yleislääkärin verkkoneuvontapalvelu on toiminut valtakunnallisesti. Sähköiset palvelut lisääntyvät muutenkin terveydenhuollossa kovaa vauhtia. Kun vielä 1990-luvun lopussa vain muutama prosentti lääkäreistä käytti sähköpostia potilastyössä, tuoreissa tutkimuksissa sitä käyttää jo yli 80 prosenttia lääkäreistä.
Castrén puhui sähköisistä terveyspalveluista pohjoismaisessa opiskelijaterveydenhuollon kongressissa Helsingissä torstaina.