"Reissu on mennyt oikein hyvin. Vasta yksi on joutunut sairaalaan: eteläpohjalainen vieras ei kestänyt meidän menoa." Iloinen naurunremakka seuraa kommenttia. Helsingin yliopiston opiskelijajärjestö Pohjois-Pohjalainen osakunta on saapunut Ouluun vuotuisella kesäretkellään.
Osakunta päätti venyttää normaalisti viikonlopun mittaisen kesäretkensä juhlavuoden kunniaksi yhdeksään päivään. Retken tarkoituksena on vierailla kolmessa kantamaakunnassa, eli Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kussakin kolmen vuorokauden ajan. Ohjelmaan kuuluu maakuntien isoimpiin kaupunkeihin, paikallisiin yrityksiin ja erikoisuuksiin tutustuminen sekä kunkin maakunnan mukainen pöytäjuhla.
Retki huipentuu perjantaina 3.8. Rovaniemellä Lapin maakuntakirjastossa, jossa julkaistaan Pohjois-Pohjalaisen osakunnan 100-vuotishistoriateos. Kesäretki päättyy elokuun 5. päivänä.
Osakunta säilyttää yhteyden kotiseutuun
Kesäretket ovat osakuntalaisille tärkeitä. "Kaikki halukkaat eivät päässeet retkelle mukaan kesätöidensä vuoksi. Tällä retkellä Kainuussa meitä oli 25, Ouluun jatkoi vain 13, mutta Rovaniemen julkaisutilaisuudessa osallistujien määrä nousee 50:een", kertoo kesäretkivastaava Mikko Hämeenniemi.
"Tällaisella porukalla saa harvoin olla yhdessä retkellä ja mökkeillä. Kotiseutua myös katsoo aivan toisin silmin osakunnan jäsenten kanssa kulkiessa kuin yksin vanhempien luona vieraillessa", kertoo farmasiaa opiskeleva Dagmar Ervasti kesäretkille osallistumisensa syistä.
Opiskelijajärjestöön kuulumisen hyvinä puolina Ervasti ja Hämeenniemi listaavat muun muassa poikkitieteellisyyden ja sosiaalisen piirin laajenemisen. "Osakunnassa pääsee tekemisiin oman kotiseudun ihmisten kanssa ja yhteys kotiseutuun säilyy. Pohjoissuomalaisissa on sellaista rentoutta ja huumoria, mitä etelän asukkaista ei löydy."
Ikä näkyy
perinteissä
"Se, että pidämme perinteitä arvossa, ei tarkoita sitä, että osakuntamme olisi vanhanaikainen tai tätimäinen, vaan juuri perinteet luovat yhteisöllisyyttä jäsenten kesken", Ervasti kertoo.
"Yksi tärkeimmistä perinteistämme on kerran kuukaudessa pidettävä pöytäjuhla, mihin kuuluu kolmen ruokalajin ateria, viiniä, snapseja ja ennen kaikkea lauluja. Tällaisia perinteitä ei ainejärjestöillä ole", jatkaa Hämeenniemi ja pahoittelee sitä, että osakuntien merkitys on laskenut ainejärjestöjen suosion nousun myötä.
Juhlien lisäksi osakunta tarjoaa jäsenilleen edullisia opiskelija-asuntoja, kurssikirjaston ja kulttuuritapahtumia. Kaiken kaikkiaan aktiivisia opiskelijajäseniä osakunnassa on 400. "Keski-ikä järjestössä on 20-25 vuotta, tai ainakin henkinen ikä on sitä luokkaa", Ervasti virnuilee.
