Eipä ole kiitollisuuden tunnetta voinut kovin monta kertaa niin kouriintuntuvasti kokea kuin tiistai-iltana Vallinrannan koulutustilassa Sanginsuussa.
Oulujoen rantamaisemiin sijoittuvassa hirsirakennuksessa järjestettiin kaksipäiväinen joulujuhla, jonka aikana Oulun seudun ammattiopiston OSAO:n opiskelijat hemmottelivat Oulun seudun rintamaveteraaneja.
Heitä hierottiin, heidän hiuksiaan hoidettiin ja he saivat saunoa sekä kylpeä porealtaassa. Mukaan mahtui myös muun muassa kynsien lakkaamista, jouluista ohjelmaa sekä maittava jouluateria.
"Ei tällaista ole ikinä ollut", Martta Takalahti huokasi silmät ailahtaen. Hänelle oli juuri tehty hiuksiin ranskanletti, ja Kempele-Oulunsalon rintamaveteraanit ry:ssä matkavastaavana toimiva nainen odotteli hierontaan pääsyä.
"Kerrassaan ihanaa!"
Kiitoksia jaeltiin myös toisin puolin. Kiitos Suomen puolesta sodissa taistelleille miehille ja naisille, OSAO:n opiskelijoiden tekemät maksuttomat hemmotteluhoidot viestivät. Arvostusta vanhemman sukupolven työlle osattiin välittää myös sanoin, ja hyvinvointipalvelujen lomassa virisi lämmintunnelmainen keskustelu.
"Sekä mummoni että pappani ovat sotaveteraaneja", Noora Alikoski jutusteli leikaten Veikko Koivukankaan hiuksia.
"Kiestinki, Uhtua, Karjalan kannas, Vuosalmi, Ihantala", Koivukangas luetteli muutamia sotakokemuspaikkojaan.
"Paluumatkalla menin sitten vielä Lapin sotaan", hän valotti.
Takalahden kanssa samassa yhdistyksessä johtokunnan jäsenenä toimiva Koivukangas sanoo olevansa suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta monen muun rintamaveteraanin lailla sotien kokemukset tunkeutuvat uniin. Hän kertoo miehestä, joka selvisi ehjin nahoin sodasta, mutta loukkaantui kohtalokkaasti vanhuusvuosinaan syöksyttyään yöllä päin seinää. Unessa kun piti sukeltaa poteroon turvaan.
"Hurjia tarinoita", Alikoski kuunteli ihmeissään.
Joulujuhlaan oli kutsuttu neljäkymmentä veteraaniyhdistysten ehdottamia veteraanien hyväksi aktiivisesti toimivia rintamaveteraaneja ja rintamanaisia, joilla riittää korkeasta iästä ja kokemuksistaan huolimatta intoa ja voimia pitää huolta toisista rintamaveteraaneista.
"Tämä on palkkio heille, jotka eivät koskaan jätä veljeään. On korkea aika pitää myös heistä huolta", juhlan koordinaattori, OSAO:n lehtori Marja-Leena Kinnunen selitti.
Tilaisuuden järjestämiseen osallistui viitisenkymmentä opiskelijaa OSAO:n neljästä eri yksiköstä.
"Tämä opettaa meidän opiskelijoitamme moniammatilliseen yhteistyöhön todellisessa asiakaspalvelutilanteessa", OSAO:n Kontinkankaan yksikön johtaja Irmeli Männistö jatkoi.
Ilo ei päättynyt vain joulujuhlaan, sillä rintamaveteraanit saivat vielä leivonnaisia ja joulutähden kotiin viemisiksi.
"Onko tämä tottakaan, että meistä pidetään näin huolta?", Rintamaveteraanien liiton hengellisen toimikunnan puheenjohtajana toimiva Jaakko Granlund päivitteli. Hän osallistui juhlaan maanantaina ja kertoi tunnelman paluukyydissä olleen erittäin herkän.
"Meidän työmme on nyt ymmärretty, tämän päivän nuoriso tajuaa sen. Kiitollisuutta ei osaa sanoiksi pukea."