Opiskelijat herättelivät päättäjiä opintotuen kohentamiseksi. Vaatimukselle voi esittää hyviä perusteluita, mutta teho olisi vielä parempi, jos opiskelijat kertoisivat, miten lisätuki rahoitetaan.
Useat tuhannet opiskelijat osallistuivat maanantaina eri puolilla maata järjestettyihin mielenosoituksiin opintotuen korotuksen puolesta. Joukkoesiintyminen sai laajan näkyvyyden, joskin liikkeellä oli nytkin selvä vähemmistö maan opiskelijoista. Onko niin, että suuri enemmistö tulee toimeen nykyisellä opintotuella toimeen? Vai jättivätkö monet osallistumatta mielenilmauksiin, koska eivät vain yksinkertaisesti uskoneet niiden tehoon?
Vielä tähän mennessä maassa ei ole nähty tilannetta, jossa opiskelijat olisivat olleet tyytyväisiä opintotukeen. Siinä ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä. Työelämästäkään tuskin löytyy yhtään ammattiryhmää, joka saa mielestään oikeudenmukaisen palkan.
Opiskelijoilla on painavat syyt osoittaa tyytymättömyyttä. Korkeakouluja käyvien kuukausittainen opintoraha on pysynyt samana jo 14 vuotta, keskiasteen opiskelijoiden 12 vuotta. Mikään ammattiliitto ei olisi suostunut tuollaiseen ansiokehitykseen, vaikka palkkaa ja opintorahaa ei voi suoraan toisiinsa rinnastaakaan. Yhteistä kummallekin silti on, että niiden suuruus vaikuttaa olennaisesti saajansa toimeentuloon.
Hallituksen eduskunnalle antamaan budjettiesitykseen ei opintorahan korostusta sisälly. Nyt opiskelijoiden toivo on siinä, että kansanedustajat korjaavat asian. Eduskunta kyllä jättää talousarvioon aina puumerkkinsä, mutta kyseessä eivät ole järin suuret summat. Ainakaan olennaista parannusta nykytilanteeseen ei siksi ole luvassa edes eduskuntavaalien lähestyessä.
Se on kyllä selvää, että opintorahaa on pakko korottaa ennen pitkää. Suomalainen opintotuki on kansainvälisessä vertailussa hyvää tasoa, mutta pohjoismaisittain häntäpäätä. Jos opiskelijat joutuvat enenevästi rahoittamaan opintonsa työnteolla, se johtaa opintoaikojen venymiseen. Se taas ei ole yhteiskunnankaan etu. Opiskelijat voisivat kuitenkin saada vaatimuksensa korotuksista helpommin läpi, jos he sanoisivat, miten korotus rahoitettaisiin ja mistä olisi mahdollista tinkiä. Siitähän kuitenkin on lopulta kysymys, rahojen uudelleenjaosta.
Myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD hämmentää opintotukikeskustelua. Suomessa opintotuki on viime vuosikymmenen alusta lähtien pohjautunut opintorahaan. Nyt järjestön asiantuntijat suosittelevat paluuta lainamalliin, jotta opiskelijat saataisiin nopeammin korkeakouluista työelämään. OECD on nimittäin havainnut, että opiskelijat valmistuvat nopeammin niissä maissa, joissa yhteiskunta tukee opintoja suoran rahan sijasta lainoilla.
Pitkät opiskeluajat ovat olleet suomalaisen korkeakoulutuksen kiistämätön pulma, etenkin kun työurille pitäisi saada lisää pituutta sekä alku- että loppupäähän. Se on yhtenä keinona tarpeen, kun hyvinvointiyhteiskunta yritetään pitää pystyssä.
Tästä huolimatta järjestön johtopäätös on yksioikoinen Suomessa, jossa opintotuesta on tullut realiteetti. Opintorahapainotteista järjestelmää ei tarvitse heittää syrjään, mutta sitä voi kehittää. Jos opiskelijoilla on edellytykset suorittaa opintonsa nopeasti, moni haluaa sen tehdä. Opintorahan on vain oltava suuruudeltaan sellainen, että eläminen sen turvin ei vaadi jatkuvaa töissä oloa. Valmistumista voi nopeuttaa myös asettamalla opintorahan kestolle esimerkiksi viiden vuoden määräajan.