Opis­ke­li­ja saa li­hot­taa lom­pak­koaan

KalevaOulu Opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavia tulorajoja korotettiin tämän vuoden aluss

Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Antti Meriläinen suuntaakesäkuussa Englantiin suorittamaan työharjoitteluaan, mikä aiheuttaa omatkiemurat opintotukikuvioihin.
Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Antti Meriläinen suuntaakesäkuussa Englantiin suorittamaan työharjoitteluaan, mikä aiheuttaa omatkiemurat opintotukikuvioihin.

Oulu Opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavia tulorajoja korotettiin tämän vuoden alussa. Opintotukea nostavat opiskelijat saavat ansaita nyt noin 30 prosenttia enemmän kuin aiemmin.

Kelan opintotukikeskuksen johtajan Eija Aarnion mielestä uudistus on hyvä. "Tulorajat eivät olleet nousseet pitkään aikaan, eikä niihin ollut tehty indeksitarkistuksia. Nosto on sen verran kunnollinen, että se vähentänee myös takaisin perittävien määrää."

Viime vuonna Kela muisti takaisinperintäkirjeellä noin 38 000 opiskelijaa, jotka olivat ylittäneet tulorajansa.

Tulorajojen nostamisen vaikutukset nähdään vasta vuonna 2010. Kela suorittaa silloin kuluvan vuoden tulovalvonnan verotietojen pohjalta.

"Takaisinperintää tärkeämpi asia tässä on kuitenkin se, että työssäkäyvien opiskelijoiden tilanne helpottuu", Aarnio toteaa.

Myös pitkään jäissä ollut opintoraha nousee viimein elokuussa. Opintorahaa korotetaan silloin noin 15 prosentilla.



Opiskelijoiden työssäkäynti yleistä


Opiskelijan toimeentulo muodostuu usein pienistä puroista. Harva opiskelija pärjää pelkästään Kelan opintotuella, vaan taloudellista tilannetta kohennetaan opiskelun ohessa työskentelyllä, opintolainalla tai vanhempien rahoilla.

Myös Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Antti Meriläinen on tyytyväinen tulorajan nostoon. "Korotus on ihan tervetullut. Viime vuonna jouduin palauttamaan yhden kuukauden tuet, koska olin ylittänyt tulorajan", liiketaloutta opiskeleva Meriläinen kertoo.

Meriläinen hankkii lisätienestinsä opintotuen päälle myymällä puhelimia DNA-myymälässä. "Valtaosa kavereista käy töissä opiskelujen ohessa. Kai se on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus", hän toteaa.

Tilastokeskuksen viimeisin tilasto opiskelijoiden työssäkäynnistä on vuodelta 2005. Tilaston mukaan 53,6 prosenttia täysi-ikäisistä opiskelijoita työskentelee opintojen ohessa. Työssäkäynti on sitä yleisempää, mitä vanhempi opiskelija on.



Työkokemus
on tarpeen


Tilastokeskuksen selvityksen mukaan eniten opiskelijatyövoimaa käyttää kaupan ala. Peräti 13 prosenttia sen työntekijöistä on opiskelijoita.

Opiskelijan työssäkäynnillä on hyvät ja huonot puolensa. Toimeentulon lisäksi nykyään on lähes välttämätöntä saada työkokemusta, jotta työllistyisi paremmin valmistumisensa jälkeen.

Toisaalta työssäkäynti voi jarruttaa opiskelua, ja läheskään kaikki työssäkäyvät opiskelijat eivät pääse työskentelemään omalle alalleen.

"Omalla kohdallani työssäkäynti tulee hidastamaan opiskeluita", Meriläinen sanoo.

Vaihtoehtona opintoja venyttävälle työnteolle opiskelijoita on kannustettu ottamaan opintolainaa muun muassa verotuksellisilla eduilla.



Opintolaina
ei innosta


Opintolainan suosiota ovat nakertaneet muun muassa mielikuvat opintolainan kalleudesta ja velkaantumisen ongelmista.

Markkinaehtoiset opintolainat tulivat markkinoille 90-luvun alussa kun korot olivat korkeimmillaan, ja talouden lama koski useita suomalaisia.

Opintolainakanta on kääntynyt Suomessa lievään kasvuun vuonna 2005 tulleen verovähennysmahdollisuuden jälkeen.

Eija Aarnion mukaan opintolainavähennyksen vaikutukset ihmisten lainanottointoon tullaan näkemään pidemmällä aikavälillä.

"Vähennyksellä yritetään muuttaa asenteita opintolainaa kohtaan. Laina on yksi opintotuen osa", Aarnio muistuttaa.

Ilmoita asiavirheestä