Oulun yliopiston opiskelijoista suurin osa eli 70,7 prosenttia elää Euroopan unionin asettaman köyhyysrajan alapuolella, ja neljäsosa ilmoittaa potevansa selviä toimeentulovaikeuksia. Silti hyvin harva piti itseään onnettomana Inka Riina Kyllösen torstaina julkistamassa selvityksessä Oulun yliopiston opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Rahapulaa ja rakkaudenjanoa on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tilaama selvitys. Tulosten mukaan opiskelijoiden onnellisuuden kaksi tärkeintä asiaa olivat perhesuhteet ja terveys, mikä noudattaa samaa linjaa laajempia ihmisryhmiä koskevien tutkimusten kanssa. Rakkauden kokemista piti tärkeänä peräti 70 prosenttia Kyllösen kyselyyn vastanneista.
"Se on aivan ymmärrettävää, ovathan opiskelijat parhaassa iässä rakastumaan, solmimaan parisuhteita ja perustamaan perheitä", Kyllönen kommentoi.
Rahaa käytettävä harkiten
Selvityksessään Kyllönen haastatteli sähköpostin välityksellä 1 400:aa opiskelijaa, mikä on kymmenen prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista. Haastattelut tehtiin tammikuussa, jolloin opiskelijat yleensä opiskelevat päätoimisesti.
Taloudellisen niukkuuden kanssa pärjääminen on Kyllösen selvityksessä opiskelijan arkea. Esimerkiksi asumiskustannukset koettiin ongelmallisiksi, sillä kahdella kolmasosalla asumiskustannukset ylittivät opintuen asumislisän enimmäismäärän, 252 euroa kuukaudessa.
"Kaikkien opiskelijoiden tulisi päästä Kelan asumistuen piiriin. Se lisäisi opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua", Kyllönen arvostelee nykyistä järjestelmää, jossa yksin asuvat saavat opintotuen asumislisää ja avoliitossa asuvat Kelan asumistukea.
Suurin osa eli vajaa puolet arvioi tulevansa toimeen, kun käyttää rahaa harkiten. Neljännes koki vaikeuksia tulla toimeen ja saman verran kertoi elävänsä melko mukavasti tuloillaan.
Opiskelijan toimeentuloon vaikuttaa paljon se, tekeekö sivutoimisesti töitä ja onko nostanut opintolainaa. Sitä oli nostanut vain 37 prosenttia vastaajista.
"Harva suhtautui myönteisesti opintolainaan. Lainaa nostaneetkin pitivät sitä peikkona. Opiskelijat ovat huolissaan, löytyykö valmistumisen jälkeen työpaikka, jotta lainan kykenee maksamaan takaisin", Kyllönen sanoo.
Hänen mielestään selvitys merkitsee, että opintotukea olisi korotettava ja verovapauden tulorajaa nostettava. Opintotuen korotus parantaisi kaikkien opiskelijoiden asemaa.
Opinto-ohjaukseen
lisää tehoa
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen mielestä täysipäiväisten opiskelijoiden määrää pitää saada isommaksi. Selvityksessä heitä oli vain vajaa puolet. Paras keino on opintotuen korotus. Se lyhentäisi myös liian pitkäksi venähtäneitä opiskeluaikoja.
Opiskeluoloihinsa opiskelijat tuntuivat olevan enimmäkseen tyytyväisiä, mutta opinto-ohjausta kaivattiin lisää. Osa tiesi kaivata henkilökohtaista opintojen suunnittelua.
Yliopisto asetti vuosi sitten työryhmän tehostamaan opinto-ohjausta, mutta tulokset eivät ole vaikuttaneet Kyllösen selvityksen perusteella ainakaan vielä. Myös opintojen tehokkaampi suunnittelu lyhentää valmistumisaikoja.
"Täytyy ehkä perustaa uusi työryhmä avustamaan tiedekuntia. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ovat vielä niin uusi asia, että vain valveutuneimmat opettajat tietävät siitä. Asia on syytä ottaa esille myös yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa", Lajunen suunnittelee.