Mietojen opioidipohjaisten kipulääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut viimeisten 25 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Fimean lääkekulutustilastoista, jotka perustuvat lääketukkukauppojen myyntiin apteekeille ja sairaaloille.
Opioidipohjaisten lääkkeiden käytön kasvu näkyy myös Kelan tilastoissa. Vuonna 2015 opioidilääkeistä Kela-korvauksen sai yli 406 000 ihmistä. Viisi vuotta aiemmin vastaava luku oli reilut 397 000.
– Yksi hypoteesi on se, että esimerkiksi syöpäpotilaiden tarve saada tehokasta kivunlievitystä tunnistetaan nykyään paremmin. Opioidien käyttö on kuitenkin kyseenalaista sellaisissa kiputiloissa, joissa niiden hyödyistä ei ole vastaavaa tutkimusnäyttöä, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Päivi Ruokoniemi Fimeasta sanoo.
A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toteaa, että suomalaisten kipua hoidetaan usein kodeiinilla, vaikka tavalliset särkylääkkeet tai särkylääkkeiden yhdistelmät riittäisivät kivun hoitamiseen.
Sekin tiedetään, että lääkeopioidiriippuvuus on muuttunut epidemiaksi Yhdysvalloissa ja Englannissa. Sama uhkakuva koskee myös Suomea.
– Euroopassa tämä on jo hiipivä ongelma, joten näkisin, että epidemia on todellinen riski myös Suomessa.
Riippuvuus voi syntyä nopeasti
Opioidit jaetaan kolmeen ryhmään: miedot, keskivahvat ja vahvat
Mietoja opioideja ovat muun muassa kodeiini, dextropropoksifeeni, tramadoli ja buprenorfiini.
Vahvoja opioideja ovat mm. morfiini, oksikodoni, fentanyyli ja metadoni.
Miedot ja vahvat opioidit voivat aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, joka on aina huomioitava lääkehoitoa aloitettaessa.
Lääkeriippuvuus voi syntyä viikoissa tai muutamassa kuukaudessa.
Työikäisten lääkeriippuvaisten määrää ei tiedetä.
