Pääministeri Matti Vanhasen ajatus opintotuen porrastuksesta kannattaa selvittää yhtenä vaihtoehtona. Tärkeintä on muuttaa järjestelmää nykyistä kannustavammaksi.
Suomen opintotuki ei ole niin kehno kuin usein väitetään. Muualla Euroopassa on hyvin yleistä sitoa tuki vanhempien tuloihin ja taloudelliseen asemaan. Vain Suomessa ja muissa pohjoismaissa tuki on yksilöllistä. Ruotsissa opintotuki painottuu Suomea enemmän lainoitukseen, Norjassa ja Tanskassa taas korostuu opintorahan merkitys opintojen rahoituksessa.
Suomessakin opintotuki koostuu opintorahasta, -lainasta ja asumislisästä. 1990-luvulla opiskelijat kuitenkin säikähtivät pilviin nousseita korkoja ja lainaa vältettiin niin pitkälle kuin suinkin. Levy kuitenkin jäi päälle niin, että nytkin alhaisten korkojen aikana lainaan turvautuvat vain harvat. Sekin on hyvin ymmärrettävää. Jos valmistumisen jälkeen ei työpaikkaa löydy, suuri opintolaina työttömyyden lisäksi on raskas taakka.
Vaikka opiskelijat yrittävät elää kituuttaa opintorahalla, se ei riitä elämiseen. Siksi moni menee töihin kesken opiskelun. Se taas siirtää valmistumista samalla, kun opiskelija pitää opiskelupaikkaa varattuna. Yhteiskunnan kannalta tärkeää olisi, että opiskelijat valmistuisivat nopeasti ja tulisivat työelämään nuorina, eivätkä keski-ikäisinä. Vaikka opiskeluajat ovat hivenen lyhentyneet, ne ovat yhä melkoisen pitkiä muihin maihin verrattuna.
Opiskelun nopeuttamiseksi on etsitty keinoja. Uusille ylioppilaille on räätälöity kiintiöitä niin, etteivät he joutuisi pitämään ainakaan pakollista välivuotta. Opintotukeakin on muutettu niin, ettei koko aikuiselämää voi opiskella yhteiskunnan tuella. Kuitenkin perusremontti on yhä tekemättä.
Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmä hahmotteli sitä, mutta suunnitelmien lainapainotteisuus synnytti äläkän. Opiskelijat eivät osanneet laskea, mitä merkitsisi se, että he saisivat vähentää ensimmäisten työvuosien tuloista korkojen ohella myös lainapääomaa.
Pääministeri Matti Vanhanen haluaa kuitenkin perusremontin opintotukeen, mutta korostaa samalla, ettei hallituksella ole tarkoitus leikata tukea. Kalevan haastattelussa tänään hän esittää tuen porrastusta yhtenä keinona, jotta nuoret saadaan nopeammin työelämään. Vanhasen mukaan opintotuki voisi olla opiskelun alkuvaiheessa suurempi ja ehkä lainoituksenkin voisi tuoda paremmin mukaan järjestelmään. Alkuvaiheessa opiskelu voisi olla kurssimaisempaa ja loppuvaiheessa akateeminen vapaus voisi korostua.
Kaikkia ajatuksia, niin Vanhasen kuin Sailaksenkin, kannattaa harkita ja tutkia nyt, kun opintotukeen suunnitellaan perusremonttia.
Myös työelämään on tulossa rakenteellisia uudistuksia. Kalevan haastattelussa pääministeri korostaa, että on välttämätöntä saada työuraa pidennetyksi sekä alku- että loppupäästä. Passiivisen työmarkkinatuen kestolle asetetaan tiukemmat rajat ja vähennetään työnantajan houkutusta siirtää ikääntyviä työeläkeputkeen. Sen sijaan työttömyysturvaa Vanhanen ei ole valmis porrastamaan.
Asiassa ei pidä alistua ammattiyhdistysliikkeen tahtoon. Tukea voi porrastaa niin, että tuen suuruus riippuisi työvuosista, tai niin, että se olisi työttömyyden alkuvaiheessa suurempi ja alentuisi työttömyyden pitkittyessä. Alkuvaiheessa nykyistä työttömyysturvaa voi jopa korottaa.
Suomen työttömyysturva on määrältään Euroopan keskitasoa. Sen sijaan tukea maksetaan Suomessa poikkeuksellisen pitkään.