Yliopisto-opiskelijoiden tutkinnot uudistuvat elokuussa siten, että opiskelijat suorittavat ensin kolmivuotisen kandidaatintutkinnon ja sen jälkeen kaksivuotisen maisterintutkinnon. Teknisellä alalla alemman korkeakoulututkinnon nimeksi tulee tekniikan kandidaatti. Ylemmän tutkinnon nimenä säilyy diplomi-insinööri.
Uuden tutkinnon myötä heitetään hyvästit opintoviikoille. Tutkintojen suorittamista mitataan jatkossa eurooppalaisittain opintopisteillä. Opiskelijan vuotuinen työmäärä on 60 opintopistettä eli 1600 tuntia. Uuden tutkinnon laajuus on kaikkiaan 300 opintopistettä, josta alempi tutkinto on 180 ja ylempi 120 opintopistettä.
"Uudistus on aina positiivinen asia. Meillä Oulussa tämä on otettu ennen kaikkea sisällöllisenä ja laadullisena uudistuksena, ja kaksiportaisuus on ollut tässä ikäänkuin sivuseikka", kertoo Oulun yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluiden kehitysjohtaja Paavo Sippola.
Uudet opiskelijat aloittavat kaksiportaisen tutkinnon suorittamisen heti ensi syksynä, kun taas opinnoissaan pidemmällä olevat opiskelijat saavat valita, jatkavatko he opintojaan vanhan rakenteen mukaisesti vai siirtyvätkö uuteen malliin. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja tekniikan opiskelijat voivat suorittaa vanhan tutkinnon 31.7.2010 saakka, kun taas muilla aloilla uuteen tutkintoon siirrytään kokonaan syksyllä 2008.
Tekniikan tutkinnot muuttuvat eniten
Kaikkein suurimmat muutokset on jouduttu tekemään teknillisen tiedekunnan opintosuunnitelmiin, joita uudistettiin edellisen kerran 1970-luvulla.
"Uuden tutkinnon myötä meillä alkaa tekniikan opetus välittömästi ensimmäisenä päivänä, eikä kuten tähän saakka, että yli vuosikin menee matematiikan, fysiikan ja kemian kemian opinnoissa. Ajattelimme, että opiskelijoiden motivaatio paranisi tällä tavalla, perustelee yliassistentti Juha Jaako Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta.
Opiskelijoille tehty kysely osoitti puolestaan sen, että uuden tutkinnon suunnittelijat ja opiskelijat ovat samoilla linjoilla
"Meillä on seurattu kymmenisen vuotta opiskelijakyselyjä, ja niiden perusteella jotakin näytti olevan pielessä. Siksi päätimme tehdä tutkintoon isomman remontin. Näitähän ei pysty tekemään kuin kerran kahdessa-kolmessakymmenessä vuodessa", Jaako kertoo.
Sen sijaan suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitoksella muutos ei ole radikaali.
"Olemme valmistautuneet huolella parin vuoden ajan. Meillähän on voinut suorittaa kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa, mutta aika harvat ovat niin tehneet. Opiskelijoistamme 75 prosenttia valmistuu viidessä vuodessa. Tiukempi ja koulumaisempihan tämä uusi tutkinto joka tapauksessa on, toteaa professori Harri Mantila.
Uudistus lisää kansainvälisyyttä
Tutkinnonuudistus liittyy niin sanottuun Bolognan prosessiin, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia, kansainvälistä liikkuvuutta ja eri maiden tutkintojen vertailtavuutta. Bolognan prosessin tavoitteena on muodostaa eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.
Suomi on toteuttanut tutkinnonuudistuksen etuajassa. Tutkintojen vastaavuutta tutkimuksen ja työelämän tarpeisiin on tarkastettu. Esimerkiksi suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitoksella opintojen sisältö ja rakenne on mietitty uusiksi.
"Meillä on tehty ydinainesanalyysi, eli katsottu mitä ainesta opiskelija ensisijaisesti tarvitsee. Suomen kielen kohdalla on huomioitu koulujen opintosuunnitelmat, koska meidän opiskelijoista lähes 80 prosenttia valmistuu äidinkielen opettajiksi. Opinnot on mitoitettu niin, että oppilaat pystyvät suorittamaan ne opintopisteiden mukaisesti eivätkä kurssit olisi liian kuormittavia, kertoo professori Harri Mantila. "
Haku yliopistoihin on parhaillaan käynnissä. Oulun yliopistossa on haettavana 2058 aloituspaikkaa. Valintakokeet järjestetään touko-kesäkuun aikana. Viime vuonna Oulun yliopistoon oli yli 9000 hakijaa. Valintaperusteita tutkinnonuudistus ei muuta.
