Yhteiskunta on muuttunut suojatusta ja säädellystä avoimeksi ja verkostoituneeksi. Kilpailukyvystä on huolehdittava, eikä niin sanottuja "saavutettuja etuja" enää ole. Johtaminen on yhä vaativampaa ja asiajohtamisen rinnalle on tullut entistä keskeisemmäksi henkilöstöjohtaminen. Osaaminen ratkaisee, miten Suomi onnistuu kasvavassa ja koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa.
Johtamisella on suuri ja yhä tärkeämpi rooli yhteiskunnassa. Puolustusvoimat on johtamisen asiantuntijaorganisaatio ja sillä on paljon annettavaa myös muulle julkishallinnolle ja yritysmaailmalle. Johtaminen ei ole "käskyjen antamista ja pomottamista" vaan vastuunottamista ja vuorovaikutusta. Oulun sotilasläänin komentajan eversti Timo Suutarisen sanoin "käsky on mennyt perille ja toimii, jos joukon jokainen jäsen tuntee olonsa turvalliseksi".
Väinö Linnan Tuntematon Sotilas sisältää perusjohtajatyypit: Koskela edustaa "täydellistä johtajaa", Rokka loistavaa yksilösuoriutujaa ja Lammio olosuhteisiin sopeutumatonta kaavamaisesti käyttäytyvää johtajaa. Puolustusvoimat on kaiken aikaa kehittänyt johtamisjärjestelmäänsä ja johtajakoulutustaan. Perustana nykyiselle johtajakoulutukselle on everstiluutnantti, kasvatustieteiden tohtori Vesa Nissisen kehittämä "syväjohtaminen".
Varusmiesten johtajakoulutusta on uudistettu voimakkaasti viime vuosina. Täydellinen muutos varusmieskoulutuksessa toteutettiin vuonna 1998. Varusmiehet tulevat koulutukseen kahdessa saapumiserässä ja palvelus kestää 6, 9 tai 12 kuukautta. Erityisesti on panostettu johtajakoulutuksen uusimiseen ja kehittämiseen. Myös palvelukseen astuvien nuorten miesten fyysisen kunnon laskeminen viimeisen 20 vuoden aikana on otettu huomioon ja liikuntakoulutusta on lisätty lähes kaksinkertaiseksi.
Yhtenä tavoitteena on ollut lähentää puolustusvoimien koulutusjärjestelmää osaksi elinikäistä oppimista ja muuta yhteiskunnassa annettavaa koulutusta. Varusmiespalveluksessa on vuosittain
30 000 nuorta miestä ja 400 naista. Näistä 10 000 saa puolustusvoimissa johtajakoulutuksen. Johtaja- tai erikoiskoulutuksessa olevat varusmiehet ovat palvelusaikana yhdeksän tai kaksitoista kuukautta poissa opiskelusta tai työelämästä. Yhteiskunnan tulisikin hyödyntää tämä aika entistä paremmin ja yhteistyötä puolustusvoimien ja muun koulutusjärjestelmän välillä tulisi lisätä.
Puolustusvoimien ammattitutkintoja kuten yhdistelmäajoneuvonkuljettajatutkintoa, puolustusvoimien teknillisillä työpajoilla saatua työkokemusta, aliupseerin ja reservin upseerin johtajakoulutusta sekä varusmiesaikana opittuja sosiaalisia ja ryhmäkäyttäytymistaitoja voitaisiin hyödyntää siviilikoulutuksessa ja eri ammateissa nykyistä enemmän.
Varusmiesjohtajat eli upseerikokelaat ja alikersantit toimivat kouluttajina ja heillä on vastattavanaan todellisia alaisia kuuden kuukauden ajan ennen siviiliin pääsyä. Koko koulutusjakso arvioidaan ja dokumentoidaan. Nykyisin varusmieskoulutuksessa pyritään ottamaan huomioon myös varusmiehen koulutus, ammatti tai saatu koulutuspaikka.
Puolustusvoimien ehdotukset ovat saaneet tukea mm. pääministeri Matti Vanhaselta sekä Teollisuuden ja työnantajien keskusliitolta. Maan hallituksen tavoitteena on pidentää työuria sekä alku- että loppupäästä ja varusmiespalveluksessa hankitun ammattitaidon tai saadun johtamiskoulutuksen ja -kokemuksen huomioimisella ammatillisessa koulutuksessa tai korkeakoulutuksessa voitaisiin hieman nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Varusmiesten johtajakoulutuksen muutosten ja sen kehittämisen taustalla on tieteellinen tutkimustyö. Puolustusvoimat on esittänyt, että muut oppilaitokset lukisivat hyväksi varusmiespalvelukseen sisältyvää johtajakoulutusta omissa koulutusohjelmissaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Monet oppilaitokset ja koulutusalat tai -yksiköt hyväksyvät 1-5 opintoviikkoa.
Yliopistoissa suhtauduttiin tähän aluksi hyvin varauksellisesti. Nyt kun asiasta on enemmän tietoa ja myös kokemusta uusitun johtajakoulutuksen tuloksista ja tasosta, on tilanne muuttunut suotuisammaksi. Yliopistojen eri koulutusaloilla hyväksytään nykyisin varusmiespalveluksesta tavallisesti 1-5 opintoviikkoa joko ylimääräisinä, vapaasti valittavina, vaihtoehtoisina tai korvaavina opintoina tai työharjoitteluna. Useissa taloustieteen ja joissakin tekniikan ja opettajankoulutuksen yksiköissä suhtautuminen on hyvinkin myönteistä.
Esimerkiksi Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä luetaan hyväksi anomuksesta varusmiehenä saadusta johtajakoulutuksesta 5-8 opintoviikkoa ja Åbo Akademin ekonomikoulutuksessa viisi opintoviikkoa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa anomuksesta luetaan hyväksi kolme opintoviikkoa, mutta Teknillisessä korkeakoulussa ei hyvitystä saa lainkaan. Teknillisessä korkeakoulussa edellytetään, että opiskelija on suorittanut kokonaisen tutkinnon eikä varusmiespalvelun johtajakoulutus tätä ehtoa täytä. Turun yliopistossa on käynnissä aiheeseen liittyvä pilottihanke.
Professori Lars Hassellin mukaan puolustusvoimien johtajakoulutus on ainutlaatuinen mahdollisuus esimiestaitojen käytännön kokemuksen saamiseksi ja osa nuorison "jalostusketjua" eli elinikäistä oppimista. Varusmiehenä saatu koulutus opettaa vastuun kantamista sekä itsestä että muista, ryhmässä käyttäytymistä, yhteistyökykyä, terveitä elämäntapoja ja täsmällisyyttä.
Uudenlaisen johtajakoulutuksen käyneistä varusmiehistä yli 70 prosenttia uskoo pystyvänsä hyödyntämään saamaansa johtaja- ja kouluttajakoulutusta siviilissä. Saatu oppi ja kokemus eivät siis mene hukkaan, vaikka siitä ei opintoviikkoja tulisikaan jatko-opinnoissa.