Lukuvuoden 2018–2019 aikana lähes 156 300 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneiden määrä kasvoi edellisestä lukuvuodesta 3,4 prosenttia. Asiasta kertoo Kela.
Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 434 900, ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 8 540 euroa.
Opintovelallisten kokonaismäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut peräti 57 prosenttia.
Vuoden 2018 lopussa valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma oli 3,4 miljardia euroa. Kokonaispääoman määrä on kasvanut 157 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2018.
Kela maksoi viime vuonna opintoetuuksia yhteensä 473 miljoonaa euroa. Määrä väheni edellisvuodesta neljänneksen.
Eniten pienenivät asumislisän menot. Sitä maksettiin 94 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017, koska pääosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin syksyllä 2017.
Opintorahan menot laskivat 12 prosenttia. Kela maksoi opintorahaa yhteensä 408 miljoonaa euroa.
– Menojen pieneneminen johtuu lakimuutoksesta, joka tuli voimaan elokuussa 2017. Valtaosa opiskelijoista saa nyt asumislisän sijaan yleistä asumistukea. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä pieneni, kun taas opintolainan valtiontakauksen määrät suurenivat kaikilla, sanoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.
Opintolainan takausvastuita Kela maksoi pankeille 16,5 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Opintotuen saajien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Lukuvuonna 2018–2019 opintotukea sai kaikkiaan 273 600 henkilöä, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Naisten osuus opintotuen saajista oli 56 prosenttia.
Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja asumislisästä. Asumislisää voivat saada vain ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevat sekä maksullisen opiston asuntolassa asuvat opiskelijat. Muut opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea.
Lisäksi opintoetuuksiin kuuluvat opintolainahyvitys ja -vähennys, korkoavustus, koulumatkatuki ja ateriatuki sekä aikuiskoulutustuen lainatakaus.