1640--1828: Opintotuen juuret juontavat Turun Akatemian teinien laulumatkoihin ja viljastipendeihin.
1928: Opetusministeri Julius Aulio esitti ensimmäisen ratkaisun opintotuen järjestämiseksi: opintolainoja pitäisi myöntää valtionvaroista. Pulavuodet ja hallituksen vaihtuminen jättivät kokeilun kuitenkin torsoksi.
1944 jälkeen: Sotien jälkeen perustetaan Ylioppilaiden Opintolainarahasto, joka Helsingin yliopiston yhteydessä myöntää valtion korkotukea opintolainoille. Yhteistyössä ovat mukana myös Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Postipankki. Rahaston rinnalla säilyy stipendijärjestelmä.
1947: Vain joka sadas korkeakouluopiskelija opiskelee stipendin turvin.
1958: Oulun yliopisto perustetaan.
1959: Valtio myöntää harkinnanvaraisia opintolainoja.
1969: Valtio aloittaa opintolainojen takaamisen. Valtion opintotukikeskus (VOTK) perustetaan.
1972: Opiskelijat alkavat saada opintorahaa.
1977: Opintotuen asumislisä tulee osaksi opintotukea.
1979: Lapin yliopisto perustetaan.
1992: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa nostetaan ja samalla tuesta tulee veronalainen.
1994. VOTK lakkautetaan ja opintotuen hallinnointi keskuksineen siirretään Kelalle.
1995: Opintorahaan suunnattuja määrärahoja leikataan.
2005: Asumislisää korotetaan 38 eurolla nostamalla vuokrakattoa. Myös korkeakouluopiskelijoiden opintolainaa korotetaan 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Uutena tukimuotona otetaan käyttöön verosta tehtävä opintolainavähennys. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa opiskeli lukioissa, toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa 619 200 opiskelijaa.