Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on pettynyt siihen, että valtiovarainministeriö ei ole kelpuuttanut budjettiehdotukseensa ainoata siihen esitettyä opintotuen parannusta.
Opetusministeriö on ehdottanut, että pisimpien eli 180 opintoviikon laajuisten tutkintojen tukiaika nostettaisiin 60 kuukauteen. Nyt niihin saa tukea yhtä paljon kuin 160 opintoviikon tutkintoihin, eli 55 tukikuukautta.
Käytännössä parannus koskisi arkkitehdiksi, maisema-arkkitehdiksi, diplomi-insinööriksi, musiikin maisteriksi ja psykologian maisteriksi opiskelevia.
Seuraavan kerran asiaa käsitellään budjettiriihessä.
Kustannukset
kaksi miljoonaa
"Se oli ainoa korkeakouluopiskelijoiden asia, jota opetusministeriö esitti budjettiin", toteaa SYL:on puheenjohtaja Elina Moisio pettyneenä.
Tukikuukausien lisäys pitempää tutkintoa suorittaville on osa opetusministeriön työryhmän muistiota. Opintotuen kannustavuuden lisäämistä pohtineella työryhmällä on varastossa useita parannusehdotuksia opintotukijärjestelmään.
"On hirveän suuri tappio koko asialle, jos tämä ei nyt mene läpi", Moisio sanoo. Hän pelkää, että jos tämä parannus jää nyt pois valtion talousarviosta, niin myös muut suunnitelmat lykkääntyvät.
Viisi kuukautta lisätukea rapsahtaisi vain noin viidellesadalle opiskelijalle vuosittain. Se on silti sekä SYL:on että opetusministeriön mielestä tärkeä tasa-arvokysymys.
"Ei ole millään logiikalla tasa-arvoista, että laajempiin opintoihin saa yhtä paljon tukea kuin 160 opintoviikon laajuisiin", Moisio perustelee.
Tukikuukausien lisäys 180 opintoviikkoa opiskeleville on työryhmän esityksistä halvin. Se maksaisi korkeintaan kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Opintotuen kannustavuutta pohtinut työryhmä ehdottaa myös, että opintotuen asumislisän vuokrakattoa ja itse opintorahaa korotettaisiin. Asumislisässä otetaan nyt huomioon alle 214,44 euron asumismenot kuukaudessa. Vuokrakaton korotusta työryhmä ehdottaa lukuvuodelle 2004-2005.
Opintorahaa on
vain leikattu
Opintorahaa ei ole korotettu sitten vuoden 1992, jolloin nykyinen tukijärjestelmä luotiin. Vuonna 1995 opintorahaa leikattiin.
Nyt opintotuen kannustavuutta pohtinut työryhmä ehdottaa, että opintorahan ja myös opintolainan valtiontakauksen määrät tarkistettaisiin vuonna 2005.
"Opintotuen taso jäi 90-luvulla 16 prosenttia kustannustasosta jälkeen, ja tällä vuosikymmenellä odotellaan taas viisi vuotta lisää", Elina Moisio mainitsee.
"Tuntuu olevan selkeästi poliittinen valinta, että opintotuen taso saa olla se mikä se nyt on."
SYL:n päätavoite on saada opintotuki korotettua toimeentulotuen tasolle. "Opintotuki on suunniteltu opintojen turvaamiseksi ja kyllä siihen pitäisi joskus päästä."
Moision mukaan valmistumisajat ovat yliopistoissa laskeneet nykyisen järjestelmän aikana keskimäärin vuodella. Hän varoittaa, että suunta saattaa vaihtua, jos opintotuen ostovoima ei kasva.
"Miten kauan on varaa antaa sen jäädä kymmenen vuoden takaiselle tasolle?" Moisio kysyy.
"Suomen opintotukijärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Sääli, että se pikkuhiljaa romuttuu."
Hallitusohjelmaan kirjaaminen auttaisi
Opetusministeriön työryhmän puheenjohtaja Leena Koskinen kertoo, että lisäkuukaudet 180 opintoviikon tutkintoa tekeville ovat olleet ministeriön suunnitelmissa vuosikaudet. Koskisen mukaan on tärkeää, että eri alojen opiskelijat olisivat tasa-arvoisia keskenään.
"Kaikkien parannusesitysten kannalta tämä on kuitenkin pieni osa. Ei tämän peruuntuminen välttämättä lykkäisi muiden parannusten toteuttamista eteenpäin", Leena Koskinen sanoo.
Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan etuuksien tasoa ei koroteta. Koskisen mukaan isompi opintotukipaketti esimerkiksi seuraavan vuoden talousarvioon olisi mahdollinen, jos opintotuen parantaminen kirjattaisiin jo hallitusohjelmaan.