Helsinki Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) haluaa, että hallitus linjaa konkreettiset parannusehdotukset opintotukeen mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun selvitykset marraskuun lopussa valmistuvat.
"Henkilökohtaisesti pidän erittäin tärkeänä, että uudistukset tehdään mahdollisimman nopeassa aikataulussa", Karpela sanoo. Hänen mukaansa opiskelijat ovat ansainneet parannukset, koska kahdeksan vuotta on mennyt miltei nollalinjalla.
Karpelan mukaan ovi ei ole lukossa sille, etteikö ainakin osaa uudistuksista voitaisi toteutettaisiin jo ensi vuonna, vaikka budjettiesitys on jo eduskunnassa. Muuten asia etenee normaalissa budjettijärjestyksessä. Päätähtäin on vuoden 2005 budjetti ja siitä eteenpäin.
Se, että vaalikauden budjettikehyksissä ei ole senttiäkään rahaa opintotukeen, ei Karpelan mukaan merkitse, että selvitys pannaan hylylle pölyttymään. "Kun asia on kirjoitettu hallitusohjelmaan, se otetaan vakavasti ja sille myös tehdään jotain", Karpela lupaa. Selvitysten valmistettua hänen mukaansa katsotaan kokonaisuutena uudistusehdotukset. Ministeri ei lähde niitä vielä ennakoimaan.
Oppositiolta
hyvä ajatuksia
Oppositiossa oleva kokoomus kiirehti juuri julkistamaan oman opintotukimallinsa. Karpela löytää siitä positiivisia ajatuksia. Hän muistuttaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) jo aikaisemmin puhuneen opintotuen porrastuksesta. Opposition näkemykset ovat Karpelan mukaan aika hyvin samassa linjassa.
"Tietysti olisi ollut paljon tehokkaampaa, jos kokoomus olisi tuonut mallinsa jo hallituksessa olleessaan. Haaste, joka meillä on nyt edessä, on nimenomaan syntynyt siitä, että viimeiseen kahdeksaan vuoteen ei ole asialle tehty mitään paitsi leikattu opintotukea vuonna 1995 130 markkaa kuukaudessa."
Karpela korostaa, että opintososiaalisia kysymyksiä, opintotukea, lainaa, asumislisää ja ateriatukea, selvitetään nyt ensi kertaa kokonaisuutena. Lisäksi uudistus on kytköksissä opintojen vauhdittamiseen tähtäävään tutkintouudistukseen.
"Selvitysmies on asetettu nimenomaan siksi, että asiaa halutaan katsoa kokonaisuutena. Opintotuen tasosta on kyllä jo tehty paljon selvityksiä. Jos lähdetään nyt yksitellen heittämään eri näköisiä ehdotuksia ja antamaa eri kohtiin pikkuisen lisää, se ei vie kokonaisuutta riittävän tehokkaalla tavalla eteenpäin", Karpela alleviivaa.
Kulttuuriministerin mielestä on ollut hyvää, että uudistustyötä on tehty yhteistyössä eri opiskelijatahojen ja -järjestöjen kanssa. "Tämä on tullut positiivisena kannustuksena ja ollut äärimäisen arvokasta työtä", Karpela iloitsee.
Kirjastorahoitus
jopa etuajassa
Kulttuuriministeri Tanja Karpela, joka torstaina vierailee Oulun seudulla, onnistui kasvattamaan kulttuurirahoja ensi vuoden budjetissa. Tyytymättömiä silti riittää. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on mm. ottanut suurennuslasin alle kirjastojen määrärahat, joista tulee liian suuri osa Veikkaukselta. Valiokunnassa lasketetaan, mitä euroissa merkitsee, jos kirjastot siirrettäisiin vuotta 2012 nopeammin kokonaan budjettirahoituksen piiriin.
Karpela muistuttaa, että ns. jakosuhdelaki, jonka perusteella veikkaustuottoja edunsaajille jaetaan, otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. "Sen jälkeen jako on selkeä edunsaajien kesken. Mitä tulee kirjastojen osuuteen, laki sallisi, että kirjastojen määrärahat Veikkauksen tuotosta olisivat 75 prosenttia, mutta me olemme tästä jo reippaasti edellä. Ensi vuonna kirjastojen osuus Veikkauksen rahoista on noin 67 prosenttia." Karpela pitääkin jaoston huolta turhana.
"Muutenkin kulttuuribudjetti on parempi kuin vuosikausiin", Karpela kehaisee ja luettelee taiteen, nuorison, urheilun ja kotimaisen elokuvan saamat lisäeurot tarkalleen.
Hänen mukaansa erittäin tärkeää valtionosuutta saaville maakuntien teattereille, museoille ja orkestereille on se, että nyt pystytään henkilötyövuosien vajetta ensimmäisen kerran kattamaan.
"Nämä ovat erittäin merkittävä askeleita kulttuuripuolella. Eivät tekemiset toki tähän lopu. Haastetta riittää tämän jälkeenkin", Karpela naurahtaa.
Taikalampun
merkitys tärkeä
Yhdeksi painoalueeksi Karpela on listannut lastenkulttuuriin. Ns. Taikalampun, jonka yksi keskus kuudesta toimii Oulussa, rahoitus tuplaantuu ensi vuonna reiluun 800 000 euroon. Karpelan mukaan tarkoitus on luoda luoda lisätoimintaa nykyisissä keskuksissa ja laajentaa verkostoa.
"Taikalamppu on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Alueellinen verkottautuminen on koettu hyvin toimivaksi järjestelmäksi ja siksi sitä halutaan tukea. Ennen kuin toimintaa kehitetään on tärkeä kuulla, paikkakuntia, joissa Taikalamppu toimii, mutta myös niitä, joissa toimintaa ei ole. Koen, että Taikalamppu on yksi hyvin tärkeä painopiste, jota on syytä jatkossakin tukea", Karpela sanoo.
Hänen toiveensa on saada paljon erilaista lastenkulttuuritoimintaa. "Keväisessä tutkimuksessa tuli selkeästi ilmi se, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät löydä samalla tavalla iloa ja onnellisuutta arkielämästään kuin ruotsalaiset lapset. Taikalamppu on erinomainen ja konkreettinen keino tarjota turvallisia ja terveellisiä arjen toimintaedellytyksiä. Se on pääoma, joka kantaa läpi elämän."