"Miten yhteinen maatalouspolitiikka tehdään kaikille yhteiseksi, tasapuoliseksi?" apulaisrehtori Jarmo Matintalo Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköstä ihmettelee.
Matintalo, MTK Keski-Pohjanmaan järjestöagrologi Jouni Ingalsuo ja kahdeksan maaseutunuorta tutustuivat Ranskan Champagne-Ardennesin alueeseen viikon ajan.
Silmät avautuivat, maailma avartui.
"Olihan se erilaista hommaa varsinkin kasvinviljelypuolella, joka oli aivan toiselta planeetalta. Kerta kaikkiaan isoa hommaa. Preeriaa oli silmänkantamattomiin", sieviläinen Mikael Myllylä, 28, virkkoo.
Myllylä majaili lihantuotantoon keskittyneellä lammasfarmilla noin 30 kilometriä Troyes´sta. 300 lampaan omistajalla ei ollut peltoa, mutta hänen isällään oli sata hehtaaria.
"Sellainen keskikokoinen tila", Myllylä arveli Ranskan mittakaavassa.
Olosuhteet ovat EU-maissa kovin erilaiset, mutta peruspelisääntöjen pitäisi olla silti samanlaiset.
Myllylä on Sievin Järvikylältä, jossa hänen vanhempansa pitävät ohran ja kauran viljelytilaa. Myllylä työskentelee Flextronicsilla, mutta suunnittelee sukupolvenvaihdosta muutaman vuoden sisällä. Vaikka hän oli Ranskassa lammastilalla, mieleen tarttui vinkkejä.
"Lohkokokojen kasvattaminen on eduksi ja samoin tilojen välinen yhteistyö esimerkiksi koneiden hankinnassa", hän tunnustelee.
Myllylöillä on yhteistyötä jo harrastetukin muun muassa puimurin ostamisessa.
"Samat kuviot toimivat Järvikylällä kuin Ranskassa", hän arvelee.
Peltoalaltaan suurin tila, jossa vierailijat asuivat, oli 820 hehtaarin kokoinen. Kaikki pellot löytyivät lisäksi megatilan välittömästä läheisyydestä.
Matkan takana oli maaseutuopiston ja MTK Keski-Pohjanmaan yhteinen hanke. Se tuo ranskalaiset ja liettualaiset Keski-Pohjanmaalle joulukuussa. Ensi vuoden keväällä on suomalaisten vuoro matkata Liettuaan.
"Ajatus on esitellä esimerkiksi lomitussysteemiä, joka on ranskalaisille täysin outo asia", hankepäällikkö Ritva Jaakola tietää.
Ranskalaisilla oli sulattelemista siinä, miten Suomessa voidaan rakentaa niin kalliisti niin harvaanasutussa maassa ja vielä pärjätä maanviljelyllä niin lyhyellä kasvukaudella.
Ideoiden lisäksi matkan tarkoitus oli antaa nuorille kokemuksia toimimisesta ulkomailla. Kommunikointi sujuikin paremmin kuin liettualaisilla, joille piti piirtää, mitä ruokalistassa luki.
"Suomi kuulosti kielenä ranskalaisten mielestä venäjältä - ´r´ oli kuulemma samanlainen. Varmaan traktoria siellä r-sanoista viljeltiin", Myllylä naureskelee.
Ongelmat Ranskan maataloudessa ovat samantyyppisiä kuin Suomessa: tilakoot kasvavat mutta itse maatalousväki vähenee. Esimerkiksi kyseisessä maakunnassa tilojen määrä väheni vuoteen 2000 mennessä 12 vuoden aikana neljänneksellä.