Opintolainavähennyksen käyttöönottoa valmistellut työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Tanja Karpelalle (kesk.) tänä aamuna. Muistio sisälsi kaksi lausumaa verohallinnolta ja Kelalta, jotka suhtautuvat kriittisesti opetusministeriön työryhmän antamaan esitykseen.
Ylitarkastaja Markku Mertala verohallinnosta kritisoi esitystä sen monimutkaisuuden vuoksi.
"Siihen tulee kaksi eri viranomaistahoa, jotka tekevät päätöksiä, eli opintotuki- ja veroviranomaiset. Vähennyksestä säädetään lisäksi useassa eri laissa", Mertala kertoo.
Mertalan mukaan tämä on asiakkaan kannalta hankalaa, mikäli hän esimerkiksi haluaa hakea muutosta tehtyihin päätöksiin.
"On vaikea hahmottaa, kenen puoleen kääntyä", Mertala sanoo.
Opintolainavähennys mutkistaa jo ennestään hankalaa vähennysjärjestelmää. Asiaa vaikeuttaa vielä opintolainavähennyksen veroalijäämä. Jos verot eivät riitä vähennyksiin, vähennyksen voi siirtää myöhemmille vuosille.
Kelan opintotukiryhmän pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen on sitä mieltä, että verovähennysmallille ei ole kunnollisia perusteita.
"Kannustavampi vaihtoehto olisi ollut stipendivaihtoehto", Lahtinen sanoo.
Siinä Kela maksaisi 1 000 tai 2 000 euroa valmistuneen pankille suoraan lainan lyhennyksenä.
"Nyt esitetyssä mallissa verovähennystä ei saa, jos menee ulkomaille töihin tai jää kotiin hoitamaan lapsia", Lahtinen sanoo.
Stipendimalli olisi Kelan ja verohallinnon näkemyksen mukaan yksinkertaisempi eikä maksaisi enempää kuin nyt esitetty opintolainavähennysmalli. Stipendimallissa hyödyn saisivat myös ne henkilöt, jotka eivät maksa veroja.
"Jos vähennykset suoritetaan veroina, siihen saattaa mennä pahimmassa tapauksessa parikymmentä vuotta, ennen kuin yhden asiakkaan tapaus on loppuun käsitelty", Mertala sanoo.
Lahtinen nostaisi mieluimmin opintorahaa ja asumislisää kuin rahoittaisi opiskeluja lainapohjalla.
"Kustannuksiahan näistä vähennyksistäkin tulee joka tapauksessa 5-10 vuoden päästä", Lahtinen muistuttaa.
Vähennyksellä ei tulevaisuutta
Suomen ylioppilaskuntien liitto on pettynyt kyseisen mallin läpimenoon.
Hallituksen jäsen Arttu Laasonen perustelee pettymystä sillä, että lähtökohdat opintolainan kehittämisessä olivat opiskelijoilla ja ministeriöllä samansuuntaiset.
"Kehittämisvaiheessa opiskelijoita ei kuitenkaan otettu työryhmään jäseniksi", Laasonen kertoo.
Lopputulosta SYL pitää byrokraattisena ja vaikeaselkoisena.
Liitto ei usko lainan hoututtavuuden kasvavan. Stipendimallikaan ei saa SYL:n parissa varauksetonta hyväksyntää.
"Tämän suuntainen ratkaisu olisi pitänyt tehdä jo ennen valtioneuvoston periaatepäätöstä. Opintotukea tulisi ensisijaisesti kehittää asumislisän puolelta Nyt on jo myöhäistä etsiä uusia vaihtoehtoja", Laasonen sanoo.
"Työryhmän työskentely täytyisi aloittaa täysin alusta", Laasonen napauttaa.