Opintotukiuudistuksessa patistetaan opiskelijoita käyttämään koko opintotukea.
Näin toimeentulovaikeudet helpottuisivat ja opiskelijat voisivat keskittyä opintoihin. Vain alle puolet suomalaisopiskelijoista hakee vuosittain valtiontakausta opintolainalle. Valtiontakauksen saavista kaikki eivät lopulta edes hae lainaa.
Opiskelijat karsastavat opintolainaa ja tyytyvät rahoittamaan opintonsa opintorahalla ja asumislisällä. Opintotukikokonaisuudesta poimitaan vain ilmainen raha. Hyvä puoli käytännössä on se, että opiskelijat valmistuvat velattomina. Toisin kuin edelliset sukupolvet, joiden opintolainarasitus saattoi olla huomattavan korkea. Huono puoli on se, että opinnot viivästyvät ja niukan toimeentulon paikkaaminen vie huomiota pois opinnoista.
Opintojen pitkittyessä myös opintorahakuukaudet voivat täyttyä. Sen seurauksena opintotukea ei enää saa ja siinä vaiheessa opiskelijan on jo pakko käydä töissä saadakseen opintonsa päätökseen. Varsin yleisesti opiskelijat käyvät töissä tai saavat tukea vanhemmiltaan.
Nuorten olisi myös hyvä tiedostaa, että opiskeluaika on ainutlaatuinen vaihe elämässä, joka kannattaa käyttää opiskeluun ja opiskelijaelämään, sillä sellaista aikaa ei enää tule myöhemmin työ- ja perhe-elämässä.
Opintojen pitkittyminen sopii joka tapauksessa huonosti tavoitteisiin, joiden mukaan suomalaisnuorten pitäisi valmistua nykyistä ripeämmin työmarkkinoille. Väestön ikärakenne patistaa pidentämään työuria niin alku- kuin loppupäästä.
Opiskelijat ovat toistuvasti vaatineet korotusta opintorahaan vedoten siihen, että minkään muun ryhmän ei tarvitse tulla toimeen velkarahalla. Asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Opiskelu alakoulusta yliopistoon on ilmaista. Sen vastineeksi on lupa odottaa opintojen kohtuullisen ripeää suorittamista ja myös omaa vastuunkantoa tulevaisuudestaan. Tässäkään asiassa ei ole olemassa ilmaisia lounaita.
Tuoreessa opintotuen uudistuksessa opiskelijoita kannustetaan käyttämään opintotukea kokonaisuutena. Uudistus mahdollistaa opintotuen jaksottamisen erikseen ylempään ja alempaan tutkintoon. Näin pyritään varmistamaan tukiajan riittävyys. Samalla kaikille opintotuen saajille myönnettäisiin opintolainan valtiontakaus ilman eri hakemusta.
Opintotukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä onkin tervetullut ehdotus opintojen edistymisen seurannan tehostamisesta. Se vaatii myös oppilaitoksilta ja korkeakouluilta sitoutumista. Aivan liian usein käy niin, että nuoret hapuilevat kampuksella turhia vuosia, koska opintojen seuranta ja ohjaus ontuvat.
Varovaisen lainanoton taustalla on luettavissa myös epävarmuus tulevaisuudesta ja pätkätyöläisyys. Korkeakoulutettujen työttömyys onkin noussut koko 2000-luvun, siis myös talouden hyvinä vuosina. Samaan aikaan opintolainat ovat jääneet yhä useammin Kelan maksettavaksi. Terveen järjen mukaan työttömyyteen johtavia koulutusaloja on supistettava ja laajennettava koulutusta, joilla on työvoimapula.