Koska valtion verotulot uhkaavat tulevaisuudessa hiipua, on tavoitteeksi asetettu kansalaisten työurien pidennys eli käytännössä veronmaksuvuosien lisääminen. Tähän liittyy tiistaina julkistettu opintuen uudistusta koskeva muistio.
Tarkoituksena on kehittää tukea niin, että se kannustaisi päätoimiseen opiskeluun ja nopeaan valmistumiseen.
Tätä nykyä ammattikorkeakoulusta valmistutaan yleisimmin neljässä vuodessa. Ylempää korkeakoulututkintoa taas rakennetaan kuuden ja puolen vuoden ajan ja valmistutaan lähes 27 ja puolen vuoden iässä, siis kiistatta myöhään.
Muistion ehdotuksiin kuuluu muun muassa se, että opintotuki myönnettäisiin ensin alemman ja vasta sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Se olisikin parannus nykyiseen. Nyt opiskelija on voinut käyttää kaikki käytössä olevat tukikuukautensa pelkästään alempaan tutkintoon.
Painetta opiskelijoiden niskaan asetettaisiin myös niin, että pelkän asumislisän nostaminenkin laskettaisiin opintotukikuukaudeksi. Samoin tuen ehtona olevaa kuukausittaista opintovaatimusta nostettaisiin. Porkkanana opintorahan taso varmistettaisiin sitomalla se indeksiin.
Valtiovarainministeriön reaktio ehdotuksiin oli parahdus. Ministeriön mukaan esitetyt toimet eivät riitä, jotta opiskelijoiden siirtyminen työelämään nopeutuisi. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla viimeistellyn kannanoton mukaan opintolainan käytön lisäämistä olisi voinut pohtia syvällisemmin. Se "auttaisi selventämään opintotuen investointiluonnetta".
On opiskelijoiden aliarviointia ajatella, etteivätkö he muutenkin näkisi opintoja investointina. Nykyisten opiskelijoiden haluttomuuden ottaa lainaa ymmärtää hyvin. Kun vielä takavuosikymmeninä valmistunut maisteri saattoi olla varma työpaikastaan, nyt tilanne on toinen. Takavuosien maisterin opintolainankin söi inflaatio. Nyt se potti pitää maksaa takaisin reaalikoron kera.
Opiskelunaikaista työssäkäyntiä taas selittää ainakin osaksi kova kilpa työpaikoista. Nollatason työelämäkokemuksella työpaikka on kiven alla. Töissäkäynti on opiskelijan kannalta useimmiten vain järkiperäistä käyttäytymistä.
Valtiovarainministeriöstä pitkin matkaa kuullut arviot esimerkiksi opiskelijoiden laiskottelusta ja paapomisesta eivät vie asioita eteenpäin. Olennaista olisi saada opiskelijat uskomaan siihen, että nopea valmistuminen parantaa heidän elämäänsä. Siitä päättäjien pitäisi pystyä antamaan jonkinlainen näköala.