Helsinki Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Tommi Laitio perää puolueilta linjauksia, mitä tarkoittaa yliopisto-opintojen tehostaminen. Laitio muistuttaa, että opiskelijoiden tavoitteena ei ole roikkua yliopistossa loputtomiin.
Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmältä on tulossa heti vaalien jälkeen kovia ehdotuksia, miten opintoaikoja lyhennetään. Yhdeksi keinoksi on väläytelty opintoaikojen rajausta.
Yliopisto-opiskelijoiden etujärjestö on hankalassa välikädessä. Puolueet voivat vaalitaistelun aikana väistellä kannanmuodostamista opintojen tehostamiseen, koska virallisesti ehdotukset eivät ole vielä pöydässä. Opiskelijoiden on vaikea nousta tässä vaiheessa barrikadeille.
Tehokasta opiskelua edistetään SYL:n mielestä parhaiten yliopistojen omilla toimilla eikä valtakunnallisella "keppipolitiikalla". Laitio luottaa opintojen ohjaukseen.
Laitio on samoilla linjoilla Sailaksen kanssa siitä, että opintojen aloittamista on aikaistettava.
Yliopistojen sisäänottoa
vähennettävä
Laitio lataa tiukkoja faktoja: Keskimääräiset opintoajat ovat lyhentyneet 1990-luvulla puolella vuodella. Vuonna 2001 maisterintutkinto saavutettiin keskimäärin kuudessa vuodessa.
Laitio muistuttaa, että opintojen tehostamista on jo tapahtunut. Tohtorintutkintojen määrä on kasvanut.
Opiskelijamäärät ovat yliopistoissa kasvaneet kymmenen vuoden aikana noin 42 prosenttia, mutta opetushenkilökunnan määrä on pysynyt lähes samana.
"Yliopistoilla ei ole tyhjiä pulpetteja odottamassa niitä ihmisiä, jotka ovat töissä. Jos kaikki kirjoilla olevat opiskelijat päättäisivät tulla opiskelemaan, siitä tulisi kaaos", Laitio sanoo.
Laitio toppuuttelisi jo hiukan nuorten intoa tulla yliopistoon.
"En halua nähdä sitä elitistisenä kannanottona enkä oman elinpiirin turvaamisena. Huolena on, että tarvitsemme muitakin kuin korkeakoulutuksen saaneita."
Yliopistojen sisäänottomääriä on Laition mukaan vähennettävä maltillisesti. Samalla sisäänottoa on siirrettävä suurista yliopistoista pienempiin alueellisiin yliopistoihin. SYL:n leikkauslistalla ovat tekniikan ja ruotsinkielisen kauppatieteiden koulutuspaikat. Tekniikan alalla sisäänottomäärien nopea kasvattaminen viime vuosina on selvästi heikentänyt koulutuksen tasoa.
Lääkäreistä, hammaslääkäreistä ja opettajista on vakava pula erityisesti maakunnissa ja ruotsinkielisillä aloilla. Näille aloille SYL kannattaa aloituspaikkamäärien lisäämistä.
Kaikki vannovat
osaamiseen
Laitio muistuttaa, että yliopistot pitkälti itse päättävät sisäänottomääristä. Ongelma on, että rahoitusjärjestelmä kannustaa lisäämään sisäänottomääriä.
Useat yliopistot haluavat uusia koulutusaloja. "Laadukas opetus ja tutkimus vaativat tietyn tieteellisen yhteisön ympärilleen. SYL suhtautuu kielteisesti, että uusille paikkakunnille perustettaisiin uusia koulutusaloja."
Laitio on tutustunut tarkasti puolueiden vaaliohjelmiin. Hän naurahtaa, että vasemmiston koulutuspoliittiset linjaukset ovat kuin suoraan SYL:n papereista.
"Lähtökohtaisesti voi olla tyytyväinen tasosta, jolla koulutus on esillä vaaliohjelmissa. Puolueet ovat nostaneet koulutuksen aika kärkeen eikä valtavia eroja ole. Osaaminen on sana, joka tuntuu olevan kaikissa ohjelmissa. Mitä osaamiseen panostamisella tarkoitetaan", Laitio kysyy.
Opintotukeen on luvassa seuraavalla vaalikaudella parannuksia, jos vaaliohjelmiin on luottamista. Laitio pitää hyvänä, että puolueet ovat ymmärtäneet opintotuen yhteyden opintojen etenemiseen.
SDP:n ja keskustan
linjauksissa eroja
"SDP:n ohjelmassa kaikki toimet näyttävät tähtäävän työllisyyden parantamiseen. Koulutusta katsotaan välinearvona ja nähdään ratkaisuna työllisyyteen. Keskustalla on selkeästi erilainen painotus. Koulutus näyttäytyy keskustan ohjelmissa perusoikeutena."
"Yliopistojen rahoitus ja opintotuki on keskustan ohjelmassa jännittävässä porukassa, kun se on ympätty samaan kuin liikenneverkosta huolehtiminen ja maatalouden rahoitus", Laitio toteaa.
Laitio kehuu, että kokoomus lupaa perustutkimusrahoitukseen lisää 45 miljoonalla euroa. Hän ihmettelee kuitenkin, miksi kokoomus on napannut valtion tiede- ja teknologianeuvoston arviosta vain tutkimusrahatarpeen.
Yliopistojen perusrahoitusta on neuvoston mukaan lisättävä 2003-2007 vähintään 150 miljoonalla eurolla, josta siis 45 miljoonaa tutkimukseen ja loput perusrahoitukseen.
