Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) vaatii lisää opinto-ohjaajia peruskouluihin. "Tavoitteemme on, että kahtasataa oppilasta kohden olisi aina yksi opinto-ohjaaja. Nyt yhdellä opolla voi olla viisisataakin ohjattavaa", OAJ:n koulutusasiain päällikkö Matti Lahtinen sanoo.
Opetusalan ammattilaiset kantavat huolta myös henkilökohtaisen opinto-ohjauksen laadusta suomalaisissa peruskouluissa.
"Luokassa tapahtuva opintojen ohjaus on ihan hyvällä tasolla. Nuoret kaipaisivat paljon enemmän kahdenkeskisiä keskusteluhetkiä opinnoistaan", Lahtinen tuumii.
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) lupaa, että käynnissä oleva Perusopetus paremmaksi- hanke keskittyy myös opintojen ohjaukseen.
"Tavoitteena on luoda entistä ammattitaitoisempi opinto-ohjaus, joka kertoisi nuorille työelämän eri vaihtoehdoista. Jo 116 kuntaa saa tänä vuonna 4,4 miljoonaa euroa lisärahaa jaettavakseen juuri peruskoulun opinto-ohjauksen parantamiseksi ", Sarkomaa kertoo.
OAJ:ssä koetaan, ettei pelkkä raha riitä, vaan viranomaisten tulisi avustaa kuntia myös opinto-ohjaushankkeiden toteutuksessa. "Lisäraha on hyvä alku. Nykyisellään monen kunnan opetushallinto on kuitenkin niin ohut, ettei heillä ole kykyä edes hakea rahaa. Ministeriön ja lääninhallitusten tulisikin auttaa kuntia kädestä pitäen kehitystyön toteutuksessa", Matti Lahtinen korostaa.
Koulutus muokattava
joustavammaksi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä (SAK) katsotaan, että toisen asteen koulutusta pitäisi muokata joustavammaksi.
"Ammattikoulujen mahdollisuus ottaa oppilaita sisään on täysin säädelty. Lukioiden tilanne on parempi. Jos seudut voisivat katsoa itse vapaammin, mikä on tarve millekin koulutusalalle, pystyttäisiin vastaamaan paremmin myös työvoiman tarpeeseen", sanoo SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen.
"Tällä tarkoitan sitä, että seudut voisivat itse tilannekohtaisesti siirrellä aloituspaikkoja niille aloille, joilla on kysyntää", Siekkinen tarkentaa.
Ammattikouluihin lisäpaikkoja
Opetusministeri Sari Sarkomaa aikoo esittää lisäpaikkojen saamista ammatillisiin oppilaitoksiin. Keväällä paikkoja lisättiin jo runsaalla 2000:lla. "Edelliset lisäykset aloituspaikkoihin tehtiin kehysriihessä maaliskuussa. Mutta jo nyt on selvää, että aloituspaikkoja tarvitaan taas lisää. Tulenkin esittämään tätä budjettiriihessä elokuun lopussa", Sarkomaa sanoo.
Se, kuinka paljon aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää jokaisen nuoren kouluun saamiseksi, selviää syksymmällä.
Työntekijäjärjestö SAK haluaa niin ikään kasvattaa ammattikoulujen aloituspaikkojen lukumäärää. Järjestössä kaavaillaan lisäksi syvemmälle menevää uudistusta. "Olisi jopa harkittava oppivelvollisuusiän nostamista, jotta julkinen valta joutuisi ottamaan todellisen vastuun koko ikäluokan kouluttamisesta", Saana Siekkinen heittää.
Sari Sarkomaa ei kuitenkaan koskisi ammattikoulutuksen ja lukion väliseen raja-aitaan. "Ammattikoulutus ja lukio tulee pitää erillään myös jatkossa. Kummallakin on oma tarkoituksensa. Uskon, että nuoret saavat molemmista oppilaitoksista hyvät eväät tulevaan", hän miettii.
SAK:n Siekkinen taas olisi valmis lisäämään ammatillisen koulutuksen "lukiomaisuutta" eli yleissivistävyyttä, jos toisen asteen koulutuksen painopiste siirtyy entistä enemmän lukioista ammattikouluihin.