Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tuhannes tohtori Jani Rytkönen odotti tiistaina hämmentyneenä lääketieteellisen tiedekunnan aulassa. Hämmennyksen syynä oli kutsu saapua tiedekuntaneuvoston kukitettavaksi ja noutamaan historiallista tutkintotodistusta ja diplomia.
"Yllätyin kutsusta siksi, että luulin joitakin lomakkeita vielä puuttuvan. Kaikki oli kuitenkin jo valmista", Sotkamossa sijaitsevassa Oulun yliopiston biotekniikan laboratoriossa työskentelevä Rytkönen sanoo.
Sotkamossa käynnistyi aikoinaan myös Rytkösen väitöstyö ja siellä hän kesäkuussa väitteli. Väitöstutkimuksen kohteena oli maidon allergioita aiheuttava proteiini, betalaktoglobuliini.
Kuopiosta kotoisin oleva 32-vuotias Rytkönen haki ja pääsi aikoinaan opiskelemaan sekä ympäristötekniikkaa että sähkötekniikkaa Otaniemeen. Valinta oli kuitenkin helppo.
"Oma laiskuus ratkaisi asian, kun en halunnut lähteä Kuopiosta Helsinkiin."
Valinta ei ole kaduttanut, sillä töitä on löytynyt aina ja opinnot on katkaissut vain armeija. "Opinnot ovat ikään kuin soljuneet aina eteenpäin. Tosin gradun aloittaminen oli aikoinaan kankeaa. Tutkimus oli kyllä tehtynä, mutta se kirjoittaminen on työläämpää." Jani Rytkönen valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2000 Kuopion yliopiston biokemian laitokselta. Jatko-opinnot toivat savolaisen Ouluun ja veivät välillä myös Ruotsin Lingköpingiin sekä Australiaan.
Australiaan tie voi viedä tulevaisuudessakin. Siellä odottaisi sekä töitä että tyttöystävä. "Nyt olisi aika keksiä omia projekteja, kun ohjaajat eivät ole kertomassa, mitä pitää tehdä. Samojen asioiden parissa tässä silti jatketaan", nuori tutkija naurahtaa.