Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuu Oulun läänissä yhä liian harva opintonsa aloittaneista. Lääninhallituksen sivistysosaston mukaan vuonna 2000 aloittaneista opiskelijoista läpäisi opintonsa vain 77 prosenttia. Luku on tosin hieman aiempaa parempi, mutta ei edelleenkään tyydyttävällä tasolla, lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen manaa.
"Läpäisyn pitäisi olla 80-90 prosentin luokkaa", Kokkonen määrittää.
Yksi keskeinen syy matalaan valmistumisprosenttiin on opintojen keskeytys, joka on läänissä yhä yli kymmenen prosentin luokkaa opintonsa aloittaneista. Keskeyttäneitä on lukumääräisestikin yli 1 300. Määrä on tullut edellisvuodesta alaspäin pari prosenttiyksikköä, mitä Kokkonen pitää lohdullisena tietona.
Lääninhallitus on pyrkinyt selvittämään keskeytysten taustoja yhdessä oppilaitosten kanssa. Peräti kolmannes keskeyttäneistä ei halua kertoa syytä tapahtuneeseen. Lääninhallitus arvioi, että yksi iso tekijä keskeytyksissä voi olla jo nuoruusiällä alkava syrjäytymiskehitys. Siihen viittaa myös monien nuorten opiskeluhaluttomuus, jonka mainitsi keskeytyksen syyksi 13,9 prosenttia koulutuksen kesken jättäneistä.
Syyt
tutkittava
Erityistä huolta aiheuttaa se, että Oulun seutukunnassa keskeytyksiä tapahtuu määrällisesti selvästi eniten. Seutukunnan alueelle sijoittuu lähes puolet läänin ammatillisen koulutuspaikoista.
Kokkosen mukaan on tärkeää ryhtyä selvittämään tarkemmin keskeyttämisen syitä, jotta löydetään keinot ehkäistä niitä. Selvitys antaa selkeän viestin oppilaitosten opinto-ohjaukselle, oppilashuollolle, mutta myös elinkeino- ja työelämälle, Kokkonen painottaa.
Opiskelun keskeytykseen voidaan lääninhallituksen mielestä vaikuttaa parhaiten korostamalla peruskoululaisille hyvän koulumenestyksen tärkeyttä. Myös oppilaiden tietämystä ammateista jo peruskouluiässä pitää lisätä.
"On tärkeää, että oppilailla on tieto siitä, millaista minkäkin alan työnteko on todellisuudessa. Hänen pitää lisäksi tietää, mitä alan opiskelu edellyttää. Vanhempien tuella ja asenteella on tärkeä motivoiva vaikutus. Jos he vaikkapa puhuvat joistakin ammatista huonoa, viesti menee varmasti perille negatiivisena", Kokkonen pohtii.
Kokkonen on havainnut, että mitä enemmän keskeyttämisestä ja sen syistä puhutaan, sitä vähemmän eroamisia tapahtuu.
Elinkeinoelämällä
vastuunsa
Syynsä opintojen keskeytykseen voi olla myös alan työllisyysnäkymillä ja ammatin julkisuuskuvalla. Ammatillisten oppilaitosten osalta asiassa on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä. Vasta valmistuneiden työllisyys parani edelliseen katsaukseen verrattuna neljällä prosenttiyksiköllä. Myös työttömyysaste laski hieman viime vuodesta. Tänä vuonna valmistuneista vajaa viidennes ilmoitti jäävänsä työttömäksi.
Työllistymisen kannalta tärkeää on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jotta kohtaamispinta olisi optimaalinen, pitää Kokkosen mukaan huolehtia siitä, että koulutusta annetaan oikeille sektoreille. Nyt asia ei ole paras mahdollinen.
"Nuoria koulutetaan edelleen liikaa sellaisille aloille, joiden näkymät ovat jatkuvasti huonontuneet. Näin on käynyt esimerkiksi valmistusteknisissä töissä alan teollisuuden siirtäessä käsityövaltaista tuotantoa niin sanottuihin halvan työvoiman maihin", Kokkonen huomauttaa.
Hän kaipaakin elinkeinoelämältä selkeämpiä viestejä siitä, mitä milläkin alalla on tapahtumassa, millaisia ammattilaisia tarvitaan, millaisia ei. Turhaan kouluttaminen syö voimavaroja niin opetukselta, kuin teollisuudeltakin.
"Jos koulutus osuisi paremmin kohdalleen, tarvittaisiin vähemmän muunto- ja työvoimapoliittista koulutusta", Kokkonen havainnollistaa.
Myös innovatiivisuudella on iso merkitys työllistymiselle. Kokkonen perää panostusta uusiin kasvusektoreihin, kuten ympäristö- ja sosiaaliteknologiaan. Hän muistuttaa, että kyseisten alojen ammattilaisille on näillä näkymin jatkossa kysyntää, mutta ei koulutusta.