Pääkirjoitus

Opiksi siitä, että näin ei saa tehdä

Vaikka Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen vapautettiin lahjusrikossyytteistä, tätä ei saa tulkita niin, että asuntokauppa-asiassa olisi toimittu oikein.

Valtioenemmistöisen lentoyhtiö Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen ja hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell sekä vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ja varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio saattoivat huokaista helpotuksesta maanantaina. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ilmoitti, ettei hän nosta Vehviläistä vastaan syytettä lahjonnan vastaanottamisesta ja muita kolmea vastaan lahjonnan antamisesta.

Kalskeen ilmoitukseen päättyi kuukausia kestänyt piina, jonka aikana niin Finnair kuin Ilmarinenkin ovat saaneet rapaa kylkeensä.

Vaikka yhtiöiden johdon toimet eivät apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan täytä lahjusrikoksen tunnusmerkkejä, on selvää, että yhtiöiden välillä on järjestelty asioita taitamattomalla ja eettisesti kyseenalaisella tavalla.

Toivottavasti tämä jupakka puhdistaa ilmaa sekä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä yrityksissä. Ainakin Vehviläinen näyttää sanojensa mukaan ottaneen opiksi raskaalla tavalla. Hän tunnusti Kalskeen päätöksen jälkeen, ettei se riitä, että toimii lakien mukaan, vaan on otettava huomioon myös eettiset näkökulmat ja se, miltä asiat näyttävät.

Koko jupakka sai alkunsa siitä, kun Vehviläinen myi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan arvoasuntonsa 1,8 miljoonalla eurolla Ilmariselle. Ilmarinen puolestaan vuokrasi asunnon Finnairille Vehviläisen työsuhdeasunnoksi.

Samoihin aikoihin Ilmarinen ja Finnair neuvottelivat Ilmarisen osallistumisesta osakkaana rahtilehtoyhtiö Nordic Global Airlinesiin. Finnair on Ilmarisen suurin eläkeasiakas.

Esitutkinnan perusteella poliisi epäili asuntokauppaa lahjukseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä perusteli syyttämättäjättämispäätöstään sillä, että asuntokauppa oli tehty avoimesti Finnairin hallituksen tietoisuudessa eikä asunnosta maksettu ylihintaa. Järjestelyn tarkoituksena oli turvata tällä tavoin Vehviläiselle johtajasopimuksen mukainen asuntoetu.

Kansalaisten silmissä Finnairin ja Ilmarisen puuhat on nähty osoituksena siitä, että Suomessa toimii hyvä veli -verkosto, jossa johtajat jakavat etuja toinen toisilleen. Tätä epäilyä on tukenut se, että tapahtumien aikaan Vehviläinen kuului Ilmarisen hallintoneuvostoon ja Sailas puolestaan Finnairin hallitukseen.

Nyt kun lahjusepäilyille on pantu piste, Vehviläinen voisi näyttää suoraselkäisyyttään käyttämällä asunnon takaisinosto-oikeuttaan.

Tällä hän puhdistaisi pöydän toimiensa eettisyyttä koskevilta epäilyiltä, joita syyttämättäjättämispäätös ei poistanut.

Lahjusjupakka paljasti sen, että yrityselämässä tapahtuu paljon asioita niin sanotulla harmaalla alueella. Vaikka jotkin teot eivät lakipykälien mukaan ole rikoksiksi luokiteltavia, liikutaan usein kyseenalaisilla vesillä.

Nyt lain rima ylitettiin hipoen, mutta kumminkin. Toivottavasti Vehviläisen lisäksi moni muu yritysjohtaja ymmärtää ottaa tästä opiksi ja ojennukseksi.