Opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) lupaa ratkaisua ylioppilaskirjoituksia koskevaan kiistaan huhtikuun aikana. Opetusministerin mukaan esitys ylioppilaskirjoituksista on parhaillaan lausuntokierroksella.
"Tuula, Tuula, mitä aiot tehdä?" huutelivat Helsingin Senaatintorille tiistaina kokoontuneet mielenosoittajat. Haatainen lupasi asian etenevän kevään aikana.
"Elokuussa lukion aloittavat tietävät, minkälaisen ylioppilaskokeen kautta tulevat valmistumaan", Haatainen painotti. Opetusministerin vastaus ei 600-päistä mielenosoittajajoukkoa täysin tyydyttänyt. Kiertely kirvoitti jopa buuauksia mielenosoittajien joukosta.
Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) järjesti tiistaina puoliltapäivin mielenosoituksia ja lukiolaisten työnseisauksen eri puolilla maata. Tempauksella lukiolaiset osoittivat tukensa vaatimuksille ylioppilastutkinnon uudistamisesta. Työnseisaukseen osallistui SLL:n etukäteisarvioiden mukaan jopa 40 000 lukiolaista.
Mielenilmausten taustalla on vuonna 1995 aloitettu ylioppilastutkinnon rakennekokeilu, jossa vain äidinkieli on pakollinen ylioppilasaine. Liitto vaatii hyväksi kokemaansa mallia otettavaksi käyttöön kaikissa lukioissa.
"Edellinenkin opetusministeri lupaili"
Kolmen sepän patsaalta Senaatintorille kulkeneeseen mielenilmaukseen osallistui sekä nykyisiä että entisiä lukiolaisia. Kolme ylioppilasta, Emilia Hannula, Inka Paavola ja Pauli Rautiainen kertoivat tulleensa osoittamaan mieltä tulevien ylioppilaiden puolesta.
"Edellinen opetusministeri Maija Rask (sd.) myös lupasi, että päätökset tehdään eikä näin voida jatkaa, mutta hän päätyi ainoastaan laajentamaan rakennekokeilua", Rautiainen ihmetteli.
Emilia Hannula ja Inka Paavola kertoivat itse kirjoittaneensa rakennekokeilulukiosta. "Kokeilusta on tullut pelkkää positiivista palautetta", Hannula kertoi.
Rakennekokeilun on kerrottu heikentävän ruotsin kielen asemaa, koska sitä ei ole enää pakko kirjoittaa. "Meidänkin lukiosta yli 95 prosenttia kirjoitti silti ruotsin", Hannula kommentoi.
Mielenosoituksia ympäri maata
Helsingin lisäksi mielenosoituksia rakenneuudistuksen puolesta järjestettiin aamupäivällä ympäri maata. ?Vi vill valita, vi vill valita? -huudot kajahtivat ilmoille, kun myös oululaiset lukiolaiset peräsivät lisää valinnanvapautta opintoihinsa. Oulun kaupungintalon edusta täyttyi mieltään osoittavista lukiolaisista.
Muun muassa Rakkautta ja rakennekokeilua -kyltein varustautunutta mielenilmausjoukkoa tuntui kismittävän erityisesti ruotsin kielen pakollisuus.
- Luultavasti en valitsisi ruotsia, jos se ei olisi pakollinen. Se on heikoin aineeni. Luultavasti en tarvitse ruotsia tulevassa ammatissanikaan, opettajaksi, ?mutta ei ruotsin kielen opettajaksi?, haaveileva Janne Hakkarainen tuumasi kaupungintalon edustalla.
Karjasillan lukiossa opiskeleva 16-vuotias nuorimies pitää ruotsin kieltä kuitenkin yleissivistykseen kuuluvana taitona. Hänen tarkoituksenaan on opiskella ruotsia niin hyvin, että hän ymmärtää sitä. Pakollisuus on kuitenkin pahasta.
"Jos on enemmän vapaaehtoisuutta, on myös enemmän motivaatiota opiskeluun", Hakkarainen huomautti.
SLL:n puheenjohtaja Petja Orre kiitteli mielenosoitusten onnistumista tuoreeltaan. Orren mukaan olisi käsittämätöntä, jos opetusministeri päättäisi keväällä esittää vanhan mallin jatkumista.
"Lukiolaisten liitto jatkaa kampanjointia asian puolesta, kunnes ajamamme uudistus on saatu hyväksyttyä", Orre kertoi SLL:n tiedotteessa.
RKP: Kyse ei pelkästään ruotsin kielen asemasta
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam kritisoi tiistaina rakennekokeilun vakinaistamista.
RKP:n mukaan kyse ei ole pelkästään ruotsin kielen asemasta. Enestamin mukaan ylioppilaskoe on kypsyyskoe, jonka tulee mitata lukion aikana saatua yleissivistyksen tasoa. Toisen kotimaisen kielen osaaminen kuuluu maamme yleissivistykseen, Enestam huomauttaa.
"Jos haluamme lukion, joka ei ole yleissivistävä ja jossa opiskelijat varhaisessa vaiheessa erikoistuvat jättäen pois aineita, jotka silloin saattavat tuntua mielenkiinnottomilta, on rakennekokeilumalli oikea", Enestam totesi tiedotteessaan.
"Ei ole mitään syytä vähentää pakollisuutta lukioissa ? päinvastoin, jos muutoksia halutaan tehdä."