Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on huolissaan koulutuksen resursseista. Hänen mukaansa koulutuksen voimavarat ovat jääneet selvästi jälkeen kouluille ja oppilaitoksille annetuista tehtävistä.
Kangasniemi kertoo, että Suomi on OECD-maiden keskitasoa mitattuna koulutukseen käytetyillä voimavaroilla. Jos Suomen panostusta sen sijaan verrataan Pohjoismaihin, on se muita alempi.
-- Opetustoimen osalta on minun mielestäni kohtuullinen uhka siinä, että sosiaali- ja terveyspuolen menot ovat kasvamassa erittäin voimakkaasti, Kangasniemi sanoi perjantaina suurten kaupunkien opetustoimen tapaamisessa Vantaalla.
Tilannetta heikentää se, että Suomessa myös huoltosuhde kehittyy julkistalouden kannalta huonoon suuntaan eli vanhusten ja lasten määrä kasvaa suhteessa aktiiviväestöön.
-- Lähtökohtatilanne on se, että Suomessa on jo leikattu hirvittävästi koulutuksesta, Kangasniemi huomautti.
Koulutuksen perusasiat kuntoon
Nykyistä parempaa huolta tulisi puheenjohtajan mielestä pitää etenkin koulutuksen perusteista, mikä tarkoittaa kohtuullisia ryhmäkokoja, enemmän opetusta ja ohjausta sekä riittävästi erityis- ja tukiopetusta.
-- Nykyinen tilanne on se, että meillä keskimäärin ei ole riittävästi rahaa tukiopetukseen, kaikki eivät pääse erikoisopetukseen ja liian isoja oppilasryhmiä on ihan liian usein.
Rahoituksen Kangasniemi näkee ratkaisevaksi myös koulujen iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Hän uskoo, että järjestelmä on hoidettavissa vaikka nykyisen kerhojärjestelmän kautta, jos vain rahoitus löytyy.
-- Ensin vähennettiin kerhomäärärahoja, sitten koitetaan keinotekoisesti keksiä joku järjestelmä, jossa voitaisiin ikään kuin kerhotyön omaisesti saada lapset pysymään koulussa pitkän päivän, Kangasmäki kertaili hankkeen taustaa.
Palkkaohjelmille halutaan jatkoa
Kangasniemi vaatii, että julkisen sektorin palkkaohjelmia jatketaan vuoden päästä syksyllä alkavalla sopimuskaudella. Hän katsoo, ettei opettajien palkkojen jälkeenjääneisyyttä on vielä saatu korjattua tarpeeksi.
Opetusalan eritysongelmana ammattijärjestön puheenjohtaja pitää runsasta siirtymistä muille aloille. Hänen mukaansa opettajien palvelussuhteen ehtoja ja työoloja on kyettävä kohentamaan tai yhä useampi ammattilainen jättää opetus- ja kasvatustyön.
Esimerkiksi peruskouluopettajista jo 14 prosenttia on vailla pätevyyttä, vaikka koulutuspaikkoja pitäisi laskennallisesti olla riittävästi.
-- Siirtyvien määrä on kasvanut vähän kerrassaan. Mutta niiden opettajien määrä, jotka ikään kuin uhkaavat lähteä, on kasvanut melkein räjähdysmäisesti.
-- Joka tapauksessa kilpailu koulutetuista työntekijöistä kiristyy oikein huomattavasti Suomessa, Kangasniemi summasi.