Opetus hoituu Oulun yli­opis­tos­sa sääs­tö­kuu­ril­la­kin

"Sivutoimisen tuntiopetuksen määrä on laskenut. Pakolliset kurssit pystytään järjestämään kuitenkin vuosittain", kommentoi historian laitoksen amanuenssi Markku Mäkivuoti vuoden alussa yliopistolla aloitettua sopeuttamis- ja kehittämisohjelmaa.

Humanistisen tiedekunnan dekaani Matti Lehtihalmes muistuttaa, että opiskelijat suorittavat opintoja myös liikaa.
Humanistisen tiedekunnan dekaani Matti Lehtihalmes muistuttaa, että opiskelijat suorittavat opintoja myös liikaa.
Kuva: Jukka Leinonen

"Sivutoimisen tuntiopetuksen määrä on laskenut, eli vierailevia luennoitsijoita ei saada tänne siinä määrin kuin aiemmin. Pakolliset kurssit pystytään järjestämään kuitenkin vuosittain", kommentoi historian laitoksen amanuenssi

Markku Mäkivuoti vuoden alussa yliopistolla aloitettua sopeuttamis- ja kehittämisohjelmaa ja sen vaikutuksia historian laitoksella.

Mäkivuoti jatkaa, että säästöt vaikuttavat konkreettisemmin historian laitoksella ensi vuonna, kun assistentin virat jäädytetään.

"Joka tapauksessa pyrimme olemaan enemmän sillä kehittämis- kuin sopeuttamispuolella. Tutkintotavoitteet on ylitetty joka vuosi", Mäkivuoti toteaa.



Pienempi sisäänotto nosti tasoa


Historian laitos valittiin viime vuonna valtakunnalliseksi koulutuksen laatuyksiköksi. Sen suomien resurssien ansiosta historian laitoksella ei ole samalla lailla ongelmia kuten esimerkiksi kasvatustieteen laitoksella.

Varhaiskasvatuksen laitoksella pienennettiin opiskelijoiden sisäänotto puoleen: tänä syksynä opiskelemaan pääsi 20 opiskelijaa entisen 40 sijaan.

Varhaiskasvatuksen amanuenssin Kimmo Spetsin mielestä ainakin opiskelijoiden taso nousi tiukempien pääsykokeiden vuoksi.

"Tämän syksyn opiskelijat ottavat selvästi aiempaa enemmän vastuuta omasta opiskelustaan", Spets sanoo.

Spetsin mukaan varhaiskasvatuksen puolella on toistaiseksi jouduttu keskittymään sopeuttamispuoleen.

"Jos toiminnan rationalisointia halutaan nimittää kehittämiseksi, niin siinä mielessä ehkä voidaan sanoa, että ollaan kehittämispuolella", hän kommentoi.

Opiskelijaryhmiä on jouduttu yhdistämään, mutta Spetsin mukaan siinä on tilaisuus hyödyntää omaa pedagogista osaamista.
Yliopiston rehtori Lauri Lajunen painottaa optimistista näkökulmaa.

"Jos me haluamme pärjätä, meidän ei auta keskenämme miettiä liikaa menneitä. Täytyy kyetä asennoitumaan voimakkaasti tulevaisuuteen."

Lajusen mukaan muun muassa luonnontieteelliseen tiedekuntaan säästöjä kohdistettiin humanistista tiedekuntaa enemmän.

"Kaikkia virkoja ei saatu täytettyä", luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Jouni Pursiainen kertoo säästöjen vaikutuksista.

Mutta Pursiainen jatkaa, että kaikki se, mikä aiheuttaisi opiskelijoille hankaluuksia, on onnistuttu välttämään.

"Valinnanvara on voinut opinto-ohjelmassa kaveta, mutta tutkinto saadaan yhä suoritettua eikä tutkintojen taso ole kärsinyt", varadekaani Jouni Pursiainen sanoo.



Kursseja vain
joka toinen vuosi


Kolmatta vuotta matematiikkaa opiskeleva Joni Niemi ei ole havainnut säästöjen vaikuttaneen opetusohjelmaan.

"Olen kyllä kuullut, että joitain kursseja järjestetään vain joka toinen vuosi, mutta minun opiskeluun se ei suoraan vaikuta, koska opiskelen opettajaksi", Niemi selittää.

Prosessitekniikkaa toista vuotta opiskeleva Sauli Pisilä ei ole edes säästöistä kuullut.

"Olenkohan edes kuullut koko asiasta, en ole ainakaan huomannut", Sauli Pisilä hämmästelee.

Ilmoita asiavirheestä