Ope­tuk­ses­sa ja sen tuen jär­jes­tä­mi­ses­sä on on­gel­mia – Oulun kau­pun­ki: "Viime lu­ku­vuon­na 25–30 op­pi­laan ryhmiä oli noin yh­dek­sän pro­sent­tia kai­kis­ta ope­tus­ryh­mis­tä"

Opettajien ammattijärjestö OAJ vaatii opettajakiintiön kirjaamista lakiin. Oulun kaupungin mukaan alakoulun oppilasmäärät ovat keskimäärin 20 oppilasta opettajaa kohti.

Oulussa alakoulun ryhmässä on keskimäärin noin 20 oppilasta opettajaa kohden. Kuvituskuva.
Oulussa alakoulun ryhmässä on keskimäärin noin 20 oppilasta opettajaa kohden. Kuvituskuva.
Kuva: Jukka Leinonen

Viime viikolla opettajien ja oppilaiden hyvinvointi nousi keskustelunaiheeksi, kun opetusalan ammattijärjestö OAJ vaati muun muassa oppimisen tuen uudistamista ja opettajamitoitusta.

Ammattijärjestö vaati 31. heinäkuuta julkaistussa kannanotossaan opettajamitoituksen kirjaamista lakiin ja opetuksen tuen uudistamista. Opetusministeri Li Andersson otti kantaa asiaan Facebook-kirjoituksessaan.

Siinä ministeri kertoi, että hallitusohjelmassa on varattu merkittävästi resursseja koulutuksen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Esimerkiksi 190 miljoonaa on tarkoitus satsata peruskoulun laadun ja tasa-arvon parantamiseen, jossa tärkeässä osassa on erityisopetuksen parantaminen. Ministerin mukaan samalla tarkastellaan henkilöstömitoituksia.

Miten kaupunki reagoi OAJ:n kannanottoon, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Oulun kaupungilta?

– OAJ on yhteistyökumppanimme, ja otamme vaatimukset vakavasti. Mihinkään välittömiin toimiin ei kannanoton vuoksi ryhdytä. Asiat ovat varmasti esillä, kun ensi vuoden talousarviota aletaan suunnitella. Päättäjien kanssa tulemme keskustelemaan esimerkiksi siitä, voidaanko näihin OAJ:n mainitsemiin asioihin resurssoida lisää. Se tietenkin riippuu kaupungin taloustilanteesta.

– Meillä on valtuustotason talousarviokirjaus siitä, ettei oppilasmäärä yhtä opettajaa kohden kasvaisi, vaan niitä pyritään pienentämään. Silloin opettajan aika yhtä oppilasta kohden kasvaisi, mikä on tärkeää oppimisprosessissa. Oppilasmäärän pieneneminen myös vähentäisi opettajien työtaakkaa.

Millaiset oppilasmäärät ja opetuksen tuki Oulussa on?

– Keskimäärin alakoulun ryhmässä on noin 20 oppilasta opettajaa kohden Oulussa. Yläkoulussa luku on hieman suurempi. Toki meillä on alueita, joissa on paljon lapsia, ja siellä suhdeluvut ovat isompia. Yli 30 oppilaan ryhmiä oli viime lukuvuonna kaksi ja 25–30 oppilaan ryhmiä noin yhdeksän prosenttia kaikista opetusryhmistä. Niiden tilannetta on helpotettu resurssiopettajilla ja jakotunneilla.

– Opetuksen tuen lähtökohtana on, että opetus pystytään järjestämään mahdollisimman pitkälle lähikoulussa ja sen resursseilla. Olemme pyrkineet järjestämään tuen koulussa esimerkiksi avustamalla, ryhmää pienentämällä tai pienryhmässä erityisopettajavetoisesti.

– Erikseen on vielä keskitettyä erityisopetusta Tiernan koulussa.

Onko erityisopettajia tarpeeksi Oulussa?

– Oulussa on vielä riittänyt erityisopettajia avoimiin tehtäviin. Tiedän, että Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on kuntia, joissa on vaikeuksia saada erityisopettajia.

Mitä on kolmiportainen oppimisen tuki, koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen OAJ:sta?

– Se on peruskoulussa järjestettävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Tukeen kuuluu kolme porrasta: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleiseen tukeen ei tarvita erillistä päätöstä, vaan sitä voi saada jokainen, joka on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoistaan. Oppilas siirretään tehostettuun tukeen, kun hän tarvitsee säännöllistä tukea tai useampia tuen muotoja samanaikaisesti. Tehostetussa tuessa erityisopettajan antama osa-aikainen erityisopetus on tärkeää. Jos tehostettu tuki ei riitä, oppilas siirretään erityiseen tukeen.

– Koulutuksen järjestäjä ei saa lisärahoitusta tuen järjestämiseksi, vaan rahat on löydettävä opetuksen olemassa olevista käyttövaroista. Voi olla, ettei esimerkiksi erityisopettajan tarvetta kirjata tukisuunnitelmaan, jos sen järjestämiseksi ei ole resursseja.

Mitä ongelmia sen järjestämisessä on huomattu?

– Kyselyymme vastanneista opettajista ja rehtoreista vain kolme prosenttia ilmoitti, että tuen järjestämiseksi on riittävät resurssit. Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina, mutta resursseja ei ole pystytty kasvattamaan samassa suhteessa.

– Ajatuksena on, että oppilailla on oikeus opiskella yleisopetuksen ryhmässä. Se on tarkoittanut sitä, että erityisluokkia ja -kouluja on monessa kunnassa lakkautettu. Kaunis ajatus on, että tuki tuodaan lapsen luo, mutta käytännössä tätä ei ole aina pystytty toteuttamaan. Jos lapsella on esimerkiksi itsesäätelyyn liittyviä vaikeuksia, ne usein pahenevat yleisessä luokassa, koska häntä ei pystytä huomioimaan samalla tavalla kuin erityisluokanopettajan ohjauksessa pienryhmässä.

– Olemme kiinnittäneet huomiota, ettei pienryhmiä ole määritelty yhdeksi tuen muodoksi. Toki pienryhmiä käytetään, mutta niitä ei nähdä yhdenvertaisena muiden tukimuotojen rinnalla. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus pienryhmään, ja sen toteutumisen parantamista haluamme.

– Opettajat kokevat riittämättömyyden tunnetta, kun he eivät pysty vastaamaan tukea vaativan oppilaan tarpeisiin. Toisaalta muut oppilaat voivat joutua opiskelemaan itsenäisemmin, kun opettajan huomio kohdistuu tukea tarvitsevaan oppilaaseen. Opettajat kokevat tämän kuormittavana.

– On hyvä, että asia on herättänyt keskustelua ja opetusministerikin on ottanut kantaa. Tämä on voimakkaasti rahakysymys, ja kohdennetulla valtion rahoituksella tämä voitaisiin ratkaista.

OAJ:n kannanotto

Ehdotuksessa opettajien määrä oppilasta kohden määriteltäisiin lakiin suhdeluvun avulla.

Esimerkiksi alkuopetuksessa suhdeluku olisi yksi opettaja 18 oppilasta kohden.

Se voitaisiin toteuttaa OAJ:n mukaan edullisimmillaan 13 miljoonalla eurolla.

Järjestö vaatii oppimisen tuen uudistamista.

Sen mukaan resurssit tuen järjestämiseksi eivät ole riittävät ja erityisopettajien vähimmäismäärästä tarvitaan säädökset.

Ilmoita asiavirheestä