Ammatillinen koulutus ja lukio-opetus eivät kulje käsi kädessä suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Perinteinen jako jompaankumpaan on edelleen liian tiukka, ja ammatillinen koulutus kärsii siitä, että lukio vetää niin monia nuoria viettämään vuosia elämästään yleissivistävässä koulutuksessa, vaikka he kuitenkin jatkavat toisessa toisen asteen oppilaitoksessa.
Tämä on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen johtavan rehtorin Erkki Kankaan mielestä suorastaan koulutuksellisten resurssien hukkaan heittämistä. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä järjesti aiheesta torstaina seminaarin, jossa oli mukana 160 osallistujaa Pohjois-Suomen kouluista. Luennoitsijoina oli koulutuksen edustajia, tutkijoita sekä yritysten edustajia.
Kankaan mukaan 60 prosenttia ikäluokista valitsee lukion, mutta siitä määrästä hakeutuu aikanaan korkeakouluihin vain puolet. Loput jatkavat normaalissa toisen asteen koulutuksessa.
"Reitin pitäisi olla suora, ei monta opintovuotta kestävä kiertotie. Ammatillisen koulutuksen ja lukion välille pitää saada lisää yhteistyötä, ja yhteisiä koulutusohjelmia", Kangas sanoo.
Hän korostaa, että laadukas ja oikein suunnattu koulutus on Suomen menestymisen ehto. Nykymuodossaan toisen asteen koulutus ei palvele kaikkien opiskelijoiden tarpeita, eikä myöskään vastaa yhteiskunnan, erityisesti työmarkkinoiden tarpeisiin.
SAK:n koulutuspäällikkö Markku Liljeströmin mukaan lukion ja ammattiopetuksen läheneminen on täysin mahdollista, kun opiskelijoille annetaan valinnan mahdollisuus. Hän pitää aihetta nyt ajankohtaisena, kun hallitus on tekemässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa.
"Luonnoksessa ei huomioida riittävästi toisen asteen koulutuksen kehittämistä ja sen kaipaamaa yhteistyötä, vaan sana yhteistyö on mainittu hyvin ylimalkaisesti. Vakavammin pitäisi suhtautua myös korkea-asteen koulutuksen mitoittamiseen. Nythän se on selvästi ylimitoitettu", Liljeström sanoo.
Vastapuolen keskusjärjestössä, Teollisuudessa ja työnantajissa (TT) ollaan samaa mieltä. TT:n koulutuspäällikkö Manu Altonen sanoo, että korkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen määrä on 55 000, eli sama kuin viime vuonna syntyneiden ikäluokka. Samaan aikaan kuitenkin teollisuus tarvitsisi ammatillisen koulutuksen saanutta väkeä, ja tarve kasvaa kun eläkkeelle jäävien määrä kasvaa.
Tutkija Veli Matti Volanen Jyväskylän yliopistosta arvelee, että toisen asteen koulutuksen yhdentyminen tulee olemaan väistämätöntä lähitulevaisuudessa, vaikka useimmissa oppilaitoksessa ei moiseen ole halukkuutta. Koulutuskenttä tulee suuren murroksen kohteeksi, ja todennäköisesti sekä lukioissa että ammattioppilaitoksissa siirrytään nykyistä suurempiin yksiköihin.
Syy koulukokojen kasvamiseen on epäsuhta kaupunkien koulujen ja maalaiskoulujen kesken. Kaupunkien lukiot saavat oppilaita runsaudenpulaan asti, mutta pienillä paikkakunnilla ei usein riitä kiinnostus.
Rehtori Reijo Pöyhönen Koulutuskeskus Nastopolista Nastolasta sanoo, että perinteiset asenteet yleissivistävän lukion ja kädentaitoja korostavan ammatillisen koulutuksen välillä ovat edelleen turhan vankkoja.
Nastopolissa on toisen asteen koulutuksen yhteistyötä on kokeiltu vuodesta 1996, jolloin lukio muutti samoihin tiloihin Lahden ammattikoulun Nastolan toimipisteen kanssa. Koulussa ovat muun muassa yhteiset tietokeskus, tukipalvelut, hallinto ja talous. Siellä on suoritettu paljon kaksois- ja kolmoistutkintoja. Niissä suoritetaan ylioppilastutkinto ja ammattitutkinto samalla kertaa.
Kasvatustieteen ylioppilas Perttu Hämäläinen on selvittänyt opinnäytteessään opiskelijoiden kokemuksia kaksoistutkinnosta ja järjestelmän kehittämistarpeita.
Tutkimuksen mukaan suurin osa ei pitänyt suorittamista liian vaikeana. Kolme neljäsosaa arvioi, että kaksoistutkinto antaa riittävän valmiuden jatko-opintoihin ja hieman yli puolet katsoi hyötyvänsä tiedoista työelämässä.