Oulun kaupungin peruskoulujen opettajien työajasta tehtiin marras-joulukuussa seurantatutkimus, jonka mukaan opetusalan virkaehtosopimukseen sisältyvä niin sanottu YT-aika ylittyy keskimäärin kolminkertaisesti. Työajan seurantatutkimusta jatketaan Oulussa kevään aikana.
Oulun opettajien ammattiyhdistys pitää tuloksia huolestuttavina. Työajan ylitykset tapahtuvat pääsääntöisesti kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, palaverien ja kokousten muodossa eri viranomaisten kanssa sekä erilaisten yhteisten vastuutehtävien hoidossa.
"Kaiken kaikkiaan edustettavanamme on yhteensä noin 1400 Oulun kaupungin peruskoulujen ja lukioiden opettajaa ja rehtoria", kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Timo Kettunen.
Yhdistys syyttää virkaehtosopimuksen mukaisen työajan ylittymisestä opetuslautakuntaa, joka on opetusviraston esityksestä lisännyt työaikaan muun muassa kodin ja koulun välisten keskustelujen toteuttamisen. Myös muita tehtäviä on teetetty viime vuosina kyseisen työajan turvin, vaikka työajan ylitykset ovat yhdistyksen mukaan olleet ennakoitavissa.
Työpanos
resurssien yli
Asiasta on neuvoteltu ammattijärjestön ja opetusviraston kesken useaan otteeseen ja myös työaikaan liittyvät ylitykset on tuotu esille.
"Tästä huolimatta opetuslautakunta ja opetusvirasto ovat tehneet päätöksiä, jotka lisäävät opettajien ja rehtoreiden työn kuormittavuutta ja työaikaa. Koulujen velvoitteita on lisätty erilaisten suunnitelmien ja linjausten johdosta huolehtimatta kuitenkaan siitä, että sekä työaikaresurssit että muut resurssit ovat asianmukaiset", yhdistys huomauttaa.
Se kertoo olevansa huolissaan opettajien ja rehtoreiden työssä jaksamisesta. Työnantajan eli opetuslautakunnan ja opetusviraston on työturvallisuuslain mukaisesti huolehdittava siitä, että opettajien työn kuormitus on eri lakien ja opetusalan virkaehtosopimuksen mukaisia.
Esimerkiksi työturvallisuuslaki korostaa erityisesti työnantajan velvoitetta ennakoivaan suunnitteluun.
Keskustelut
osa työtä
"Kun tällainen seuranta on tehty, voimme kyllä yhteistyössä ammattiyhdistyksen kanssa paneutua tarkemmin itse tutkimukseen säännöllisten tapaamisiemme yhteydessä. Henkilökohtaisesti en ole vielä nähnyt tuloksia.", opetusviraston opetuspäällikkö Pertti Parpala toteaa.
Ammattiyhdistyksen mainitseman koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäämistä hän perustelee sillä, että opetuksen järjestäjä on nähnyt erittäin tärkeäksi kodin ja koulun väliset säännölliset keskustelut. Samalla turhat yhteydenotot opettajien ja vanhempien välillä vähenevät, kun molemmat tietävät, mitä toisaalla tapahtuu.
"Kodin ja koulun väliset keskustelut, koulun kehittämiseen liittyvät työt kuuluvat opettajien työnkuvaan. On hyvin vaikea nähdä niitä irrallisina asioina", Parpala huomauttaa.
Opetuslautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan keskustelut tulee käydä kahdesti vuodessa. Niistä toiseen myönnettiin valtuuston päätöksellä keskustelukorvaus ja toiseen annettiin kouluille mahdollisuus tarkastella omien resurssien puitteissa, mistä keskusteluaika otetaan.
Keskustelukorvaus näkyy jokaisen opettajan palkkapussissa. Parpala pitää korvausta kädenojennuksena opettajille jopa valtakunnallisessa mittakaavassa, sillä hänen omien kokemuksiensa mukaan keskusteluja on käyty ennen ilman korvausta.
"Keskustelujen käyminen kodin ja koulun välillä on meillä nyt seurannassa. Laajemmat yhteenvedot tehdään vasta loppuvuodesta"
Hän uskoo, että myös opetussuunnitelmatyö on teettänyt töitä viime kuukausina. Sen tekemiseen lautakunta on myöntänyt määrärahan tämän vuoden talousarvion yhteydessä.
Parpala sanoo olevansa tyytyväinen seurannan jatkumiseen, sillä siitä voi olla hyötyä oman työajan tehokkaan käytön kehittämisessä: "Niin rehtorin kuin opettajankin työ voi olla eri jaksoina ajan riittävyyden suhteen erilainen. Kyseisen seuranta-ajan käyttöä ovat varmuudella lisänneet lähestyvät arvioinnit."