Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevat kasvatustieteilijät poikkeavat muista alueen akateemisista, sillä he sijoittuvat valmistuttuaan muita useammin pieniin kuntiin. Myös oululaiset Oulun yliopistosta valmistuneet kasvatustieteilijät jäävät Pohjois-Pohjanmaalle hieman aiempaa enemmän, kun taas muita akateemisia vetävät kasvukeskukset.
"Opettajille on töitä myös suurten keskusten ulkopuolella, sillä kouluja on joka kunnassa. Monien akateemisten ammattien kohdalla tilanne on toinen. Töitä on tarjolla lähinnä suurten keskusten yrityksissä ja virastoissa", perustelee filosofian maisteri Heli Kurikka Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Kurikka viimeistelee parhaillaan keväällä valmistuvaa lisensiaatintyötään, johon on kartoitettu vuosina 2000--2004 Suomen yliopistoista valmistuneiden asuinpaikkoja vuonna 2004. Aineisto osoittaa, että valmistumisen jälkeinen asuinpaikan valinta on opiskelijalle yllättävänkin tärkeä. Toinenkin yllätys tutkimusaineistosta nousi.
"Suurten keskusten imu on ehkä suurempi, kuin olisi osannut odottaa. Työpaikka on hyvin tärkeä ehto asuinpaikan valinnassa, ja usein vasta sen jälkeen painavat henkilökohtaiset syyt, kuten kotiseuturakkaus", Kurikka jatkaa.
Virka kaupungista lujassa
Tutkija Vesa Ilves Opettajien ammattijärjestöstä (OAJ) muistuttaa, että pienemmillä paikkakunnilla vakinaisen viran voi saada helpommin kuin isoissa kaupungeissa, joissa hakijoita riittää.
"Varmaan opiskelijoiden sijoittuminen johtuu osittain opiskelupaikkakunnasta. Jos opiskelee viisi vuotta Helsingissä, siinä ehtii kiinnittyä jo aika hyvin pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla taas neljäsosa kasvatustieteilijöistä on määräaikaisissa työsuhteissa, eikä täällä voi niin nopeasti saada vakinaista paikkaa."
OAJ:n tekemän kyselytutkimuksen perusteella opettajat ovat myös tyytyväisempiä pienissä kouluissa.
"Ehkä ajatellaan niin, että isoissa kouluissa on enemmän ongelmia ja maaseudun oppilasaines on homogeenisempää. Hyviä puolia on, että kaikki tuntevat kaikki, mikä on toisaalta se kielteinenkin puoli", Ilves summaa.
Hänen mukaansa päteviä opettajia on ainakin toistaiseksi riittänyt, ja pulaa on ollut vain erityis- ja matematiikanopettajista.
Uusimaa ei houkuttele
Heli Kurikan keräämän aineiston perusteella voittajia kilpailussa kaikista valmistuneista ovat yliopistokeskukset ja Uusimaa. Kasvatustieteilijöitä Uudenmaan imu on kuitenkin vetänyt keskimääräistä vähemmän.
Pohjois-Pohjanmaalla kasvatustieteilijöitä on selvästi eniten Oulussa. Myös Oulun lähikunnat sekä Nivalan ja Haapaveden alue ovat saaneet väestöönsä nähden hieman enemmän nuoria kasvatustieteilijöitä.
Päinvastaista kehitystä edustaa Raahe. Pulkkilassa, Yli-Iissä ja Kuivaniemellä taas ei asunut yhtään vuosina 2000--2004 valmistunutta kasvatustieteilijää .
Pohjois-Pohjanmaan nuorista kasvatustietieteilijöistä kaksi kolmasosaa on Oulun yliopiston kasvatteja, eikä maakunta juuri houkuttele kasvatustieteilijöitä eteläisemmästä Suomesta. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä alue on melko omavarainen. Sen sijaan Lapin yliopistosta tulevien virta on hieman kasvanut.
Kurikan Oulun yliopiston maantieteen laitokselle tekeillä oleva lisensiaatintyö on harvinainen, sillä aikaisemmin aihetta ei juuri ole tutkittu tästä näkökulmasta. Sen sijaan aikaisemmin on tutkittu muun muassa yliopistojen rekrytointia.
Pohjoista leveyttä -sarja kuvaa karttojen avulla Oulun seutua ja Pohjois-Suomea. Se toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa 50 vuotta täyttävän yliopiston juhlavuoden kunniaksi. Sarja ilmestyy joka toinen sunnuntai. Edelliset osat julkaistiin 20.1. ja 3.2.
Kolmannen osan tiedot on saatu maantieteen laitoksen tutkijalta Heli Kurikalta, joka tekee lisensiaatintyötä Suomen yliopistoista vuosina 2000--2004 valmistuneiden asuinpaikoista vuonna 2004.