Opettajat ja muut julkisen sektorin koulutetut työntekijät peräävät palkankorotuksia ensi syksyn neuvotteluissa, ilmoittaa opetusalan ammattijärjestö OAJ.
OAJ toteaa tiedotteessaan, ettei julkista sektoria saa jättää jälkeen työmarkkinoiden yleisestä ansiokehityksestä.
- Palkkakehitys ei voi olla matalampi kuin esimerkiksi vientiteollisuudella, vaan eroa pitäisi kaventaa, sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen torstaina.
Julkisen sektorin lomarahojen väliaikainen leikkaus korostaa eroa, hän huomauttaa.
- Meillä ei ole mahdollisuutta tehdä sellaisia sopimuksia, joissa tarkastelussa ei jollain tavalla olisi mukana tehdyt lomarahaleikkaukset.
Kunta-alalla sopimuksia syntynee vasta kun yksityisen sektorin paperit on allekirjoitettu ja korotusprosentit selvillä. Luukkainen ennustaa, että esimerkiksi OAJ:n työehdoista on sovittu tammikuussa.
Prosenttitavoitteita Luukkainen ei vielä paljastanut.
Luukkainen on myös julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja.
Luukkainen: Lomarahaleikkaus lisää ansiokehityseroja
OAJ:n mukaan tilastot ja ennusteet osoittavat julkissektorin palkansaajien ostovoiman heikkenevän, kun samaan aikaan yksityissektorin ostovoima kasvaa.
Luukkaisen mukaan määräaikainen lomarahaleikkaus jyrkentää ansiokehityseroja entisestään.
Luukkainen nostaa esille myös kuntien "kikkailun" uusien opettajien palkkaamisajankohdalla. OAJ:n kyselyn mukaan 18 prosenttia kunnallisista työnantajista palkkaa uudet opettajat myöhemmin kuin lukuvuoden alusta eli 1.8. lukien.
Järjestön mukaan opettaja joutuu tällöin ottamaan vastaan oppilaat ja opiskelijat ilman riittävää ennakkovalmistelua.
"Suomessa tulee määritellä, kuinka monta oppilasta yhtä opettajaa kohden voi olla"
OAJ huomauttaa lisäksi, että perusopetuksen yhdenvertaisuus täytyy varmistaa, sillä parhaiten ja heikoiten pärjäävien erot kasvavat koko ajan. Järjestön mukaan oppimistulokset heikkenevät, ja niin oppilaiden kuin alueiden väliset erot kasvavat jatkuvasti.
OAJ ehdottaa erojen kasvamisen pysäyttämiseksi muun muassa sitä, miten monta oppilasta voi enintään olla yhtä opettajaa kohti.
Järjestö ehdottaa varhaiskasvatukseen esimerkiksi yhtä opettajaa seitsemää 3-5-vuotiasta kohden. Perusopetuksessa taas ehdotetaan muun muassa yhtä opettajaa kahtakymmentä 3.-9.-luokkalaista kohden.
OAJ haluaa myös, että perusopetuksen rahoitus nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Järjestön mukaan Suomi panostaa perusopetukseen Pohjoismaista vähiten.