Vaikka noin joka kymmenenneltä opettajalta puuttuu muodollinen pätevyys virkaansa, ovat heistä useat silti hoitaneet tehtäväänsä hyvin jo vuosia. Valituksia kuuluu harvoin, mutta jos nykymenosta halutaan päästä eroon, olisi opettajat saatava koulunpenkille.
Opettajien tilanne on pysynyt viime vuodet ennallaan. Siksi on jo aika tehdä asialle jotain konkreettista. Tutkimalla ei mikään muutu, vaan esimerkiksi etätyönä tehdyt opinnäytteet antaisivat opettajille myös muodollisen pätevyyden käytännössä hankittujen tietojen ja taitojen lisäksi. Kuntaliitto haluaisi järjestää opettajille monimuotoista pätevöitymiskoulutusta.
Kuntaliiton tutkimus tehtiin kiireellä. Se myönnetään, mutta tuloksia pidetään kuitenkin suuntaa-antavina. Selvitykseen vastasi vain kolmasosa opettajista.
Koko maassa on pahin pula opinto-ohjaajista, erityisopettajista, matematiikan sekä kielten opettajista. Tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti kunnittain.
Oulun läänissä epäpäteviä opettajia on hieman vähemmän kuin Lapissa, mutta sielläkin epäpätevien osuus on keskiarvon mukainen, kymmenen prosenttia. Ongelmallisin tilanne on kaikkein syrjäisimmissä pikkukunnissa. Eniten päteviä opettajia on luonnollisesti paikkakunnilla, joissa annetaan opettajankoulutusta. Isot keskukset houkuttelevat muutenkin pätevää väkeä asettumaan aloilleen.
Epäpäteviä opettajia on erityisesti sijaisina, mutta välivaiheeksi tarkoitettu sijaisuus näyttää jäävän monissa kouluissa pysyväksi olotilaksi. On selvää, että tuuraukset eivät houkuttele päteviä opettajia kuin pakon edessä.
Sijaisuuksissa on myös ongelmia palkanmaksussa. Esimerkiksi äitiyslomalla oleva vakituinen opettaja voi katkaista äitiyslomansa koulujen kesäloman ajaksi, jolloin sijainen ei aina saa loman ajalta palkkaa. Nykyisin suositut vuorotteluvapaat ja opintovapaat lisäävät sijaisuuksien määrää entisestään.
Pienten kaksiopettajaisten kyläkoulujen yhdysluokkaopetukseen on osassa maata ollut vaikea saada opettajia. Usean vuosiluokan opettaminen yhtenä ryhmänä on vaikeaa.
Pysyvä opettajakunta olisi koululle ensiarvoisen tärkeää kuten tietysti myös oppilaille ja opettajille itselleenkin. Se on tärkeää turvallisuuden ja pysyvyyden tunteen takia, mutta myös opetuksen tason vuoksi.
Maamme opettajakunta alkaa vanhentua, mutta ongelmaksi sitä ei koeta, koska opettajankoulutus vetää yhä nuoria. Koulunsa aloittavien lasten lukumäärä putoaa ja keskittyy, mutta sen vaikutukset perusopetukseen näkyvät vasta vuosikymmenen lopulla, toisen asteen koulutuksessa vielä myöhemmin.
paakirjoitus@kaleva.fi