Oulu Opettajakunta on nuortumassa. Näin voi päätellä opetushallituksen keskiviikkona julkaisemista tiedoista, joiden mukaan nuoria opettajia on tullut ammattiin niin paljon, että jo 40 prosenttia luokanopettajista on alle 40-vuotiaita.
Lukujen takaa löytyy opettajainhuoneiden kaksi erilaista todellisuutta, kasvukeskusten ja muuttotappioalueiden. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opettajiksi riittää nuoria tulijoita, mutta kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin ei löydy kelpoisia hakijoita. Harvaan asutuilla seuduilla tilanne on päinvastainen: opettajat ovat kelpoisia, mutta ikääntyneitä.
Vinoutumia saattaa syntyä, jos suurten ikäluokkien eläköidyttyä heidän tilalleen ei saada yhtä kelpoisia opettajia, opetushallituksen ylitarkastaja Ulla Rönnberg toteaa. Hän huomauttaa, että tilanteeseen on kuitenkin jo reagoitu, ja opettajankoulutusta suunniteltaessa on huomioitu, että suuret ikäluokat poistuvat pian työmarkkinoilta. Kaikkiaan 3 000 ylimääräistä opettajaa on päätetty kouluttaa vuoteen 2003 mennessä.
Lehtorit ja
rehtorit vanhimpia
Pienille kunnille ylitarkastaja suosittelee kuntien rajat ylittävää yhteistyötä pätevien aineopettajien palkkaamiseksi. Opettajalla pitäisi olla mahdollisuus saada riittävä tuntimäärä täyteen, ja sen järjestämiseksi voisivat kunnat palkata henkilökuntaa yhteisin varoin.
Opettajien ammattikunta jakautuu iän ja tehtävän suhteen kahteen joukkoon. Luokanopettajat ja tuntiopettajat ovat nuorempaa ikäluokkaa, lehtorit ja rehtorit vanhempaa.
Keskimääräinen eläköitymisikä on opettajilla 59 vuotta. Tulevaisuuden koulutustarvetta mitoittaessaan opettajatarvetyöryhmä on arvioinut sen nousevan vain hiukan, 60 ikävuoden molemmille puolen. Opettajien jaksamista työssään pitäisi tukea, Rönnberg toteaa. Tarvitaan erilaisia tukitoimia ja työyhteisöllisiä kehittämishankkeita, jotta opettajat jaksaisivat pitempään.
1980-lukuun verrattuna naisten osuus opettajista on vuosina 1996-2000 huomattavasti kasvanut. Seitsemän kymmenestä opettajasta on naisia, kaikissa muissa kuin rehtorin tehtävissä. Rehtoreista kaksi kolmasosaa on miespuolisia. Poikkeus ovat erityiskoulut, joiden rehtoreista hiukan yli puolet on naisia.
Opettajien johtajatehtäviin hakeutuminen muistuttaa muita ammattikuntia, Ulla Rönnberg huomauttaa. Taustalla voikin olla perinteinen suomalainen virkarakenne.
Oululaiset ensimmäisen luokan opettajat Ritva Yrttiaho ja Mari Lehto työskentelevät Teuvo Pakkalan koululla, jolla on poikkeuksellisen monta miesopettajaa eli lähes puolet koulun opettajista. Naiset pitävät tilannetta hyvänä. Miesten mukanaolo on hyvä sekä työyhteisön että oppilaiden kannalta.
Kumpikaan ei osaa selittää, miksi naisopettajia on rehtoreina vähän. Oulussa sentään on monta koulua, joiden rehtorina on nainen, Lehto huomauttaa.