Vanhempien pitäisi hakea vahingonkorvauksia lastensa saamatta jääneestä opetuksesta, kehottaa Opettaja-lehti. Lehden mukaan kunnat rikkovat lakia leikkaamalla opetuksen määrää samalla, kun opettajia lomautetaan.
Lain mukaan korvausta voi vaatia, jos julkista tehtävää hoitavan henkilön toimet aiheuttavat vahinkoa.
Kuntien leikkaukset näkyvät valinnaisaineiden vähenemisenä ja opetusryhmien kasvuna. Kuntalaisilta nämä toimet jäävät lehden mukaan kuitenkin usein huomaamatta, sillä ne ilmaistaan mutkikkailla tuntikehys- ja tuntijako -käsitteillä.
Lehti laskee, että jos kunta leikkaa ensiluokkalaiselta yhden äidinkielen viikkotunnin, oppilas menettää 38 tuntia lukuvuodessa. Jos leikkaus on voimassa koko peruskouluajan, koulun päättäessään oppilas on saanut 342 tuntia vähemmän äidinkielen opetusta kuin naapurikunnan oppilas, jolta tunteja ei leikattu.
Opettaja-lehti on huolissaan siitä, ettei kukaan valvo oppilaiden oikeuksia lomautustilanteissa. Se vaatii lääninhallituksille valtaa puuttua opettajien lomautuksiin ennen kuin ne toteutetaan.
"Ei ole selvää, missä raja kulkee"
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi painottaa, ettei ihmisiä nyt suoraan painosteta hakemaan vahingonkorvauksia, vaan kyseessä on pikemminkin yksi vaihtoehto.
Kangasniemi myöntää, että mahdollisten korvausvaatimusten perusteet ovat hyvin pitkälti tulkintakysymys.
"Ei ole yksiselitteisen selvää, missä raja kulkee. Luokissa on kuitenkin paljon oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia selvitä opinnoista. Jos tällaisissa tapauksissa jää kohtuullisen iso osa opetusta saamatta, se tulee johtamaan siihen, että lapsi ei sitten pärjää."