mirja.niemitalo@kaleva.fi
Luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia on Suomessa jopa tuhansia. Nämä pääasiassa Afrikan maista tulevat naiset eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään, saati sitten suomeksi. Miten on mahdollista, että tällainen ilmiö on päässyt syntymään ja miksi siihen ei ole puututtu?
Maahanmuuttajanaisten lukutaidottomuus on häpeätahra maassa, jonka koululaitos OECD:n Pisa-tutkimuksissa toistuvasti onnistuu pitämään maailman kärkeä luonnontieteissä, matematiikassa ja lukemisessa. Onkin lähes mahdotonta kuvitella, millaista maahanmuuttajanaisten lukutaidoton arki on. Suomalaisnaisilla kun jo aamu alkaa lehden lukemisella.
Kotouttamisessa on selvästi jääty puolitiehen, kun monet maahanmuuttajanaiset vielä vuosien maassa asumisen jälkeen ovat lukutaidottomia. Tilanne on kestämätön, sillä jokainen tietää, että Suomessa on mahdotonta tulla toimeen ilman lukutaitoa. Lukutaidon puute on suora tie syrjäytymiseen, eristäytymiseen, vajavaisiin kansalaistaitoihin ja velvollisuuksiin.
Selvää on, että aivan tavallisten ja arkisten asioiden hoito, kaupassa käynti, pankkiasiointi, työpaikan hakeminen, netin käyttö tai yhteydenpito kouluun ja viranomaisiin ei yksinkertaisesti onnistu, jos ei osaa puhua suomea, lukea ja kirjoittaa.
Luku- ja kirjoitustaidottomista naisista tulee käytännössä kotiensa vankeja, jolloin he ovat täysin riippuvaisia puolisostaan ja lapsistaan kodin ulkopuolisessa kanssakäymisessä. Luku- ja kirjoitustaidottomana jää paitsi myös monia yhteiskunnan turvaverkkoja.
Patriarkaalisissa yhteisöissä ei välttämättä olla ensimmäisenä julistamassa suomalaisille kuuluvia perusoikeuksia, vaan pikemminkin voi olla halua pitää naiset ruodussa ja perheenpään alamaisuudessa vanhaan tapaan.
Osaa maahanmuuttajanaisia koskeva lukutaidottomuus tuntuu käsittämättömän epäoikeudenmukaiselta, sillä meillä ei ole totuttu siihen, että kotien pimennoissa lymyilee naisia, jotka ovat vajaavaltaisia perheessään ja yhteiskunnassa. Mikään ei liioin pakota meitä tottumaan tällaiseen tilanteeseen, vaan asia on ratkaistavissa.
Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on vuosien varrella suunnattu erilaisia kampanjoita, joilla heitä on saatu kursseille oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria. Ei kuitenkaan riittävästi. Toimintaa onkin jatkettava ja sitä on tehostettava niin, että kukaan nainen ei tässä yhteiskunnassa jää ilman välttämätöntä lukutaitoa. Oulussa Paulaharjun koulussa toteutettava maahanmuuttajalasten suomen kielen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävät toimet ovat enemmän kuin tervetulleita.
Vahvan koulutusjärjestelmän maassa onkin syytä uskoa, että muutama tuhat lukutaidotonta naista saadaan opetettua lukutaitoisiksi ja siten avattua heille tie lukemisen antoisaan maailmaan.
Lukutaito ja lukemisen ymmärtäminen ovat toistaiseksi välttämättömiä perustaitoja yhteiskunnassa. Tosin jotkut futurologit ovat ennustaneet, että kirjoitettu teksti kuolisi jo vuoteen 2050 mennessä.
Lukemisen ja kirjoittamisen syväosaamista ei siten enää tarvittaisi, kun tilalle tulevat sarjakuvat, videot ja puhuvat tietokoneet. Tuota päivää odotellessa opetamme edelleen niin omat lapsemme kuin myös muista kulttuureista tulevat lapset ja aikuiset lukemaan ja kirjoittamaan.