Opas mo­ni­kult­tuu­ri­seen var­hais­kas­va­tuk­seen

Oululainen sosionomi Susanna Sakko on kirjoittanut oppaan varhaiskasvatusalan ammattilaisille. Kirjasessa esitellään eri maahanmuuttajaryhmien erityispiirteitä. Opas on suunnattu varhaiskasvatushenkilöstölle monikulttuurivanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tueksi.

Susanna Sakko teki oppaan monikulttuuriseen kasvatukseen.
Susanna Sakko teki oppaan monikulttuuriseen kasvatukseen.
Kuva: Tapio Maikkola

Oululainen sosionomi Susanna Sakko on kirjoittanut oppaan varhaiskasvatusalan ammattilaisille. Kirjasessa esitellään eri maahanmuuttajaryhmien erityispiirteitä. Opas on suunnattu varhaiskasvatushenkilöstölle monikulttuurivanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tueksi.

Kirjanen kuuluu Sakon Oulun seudun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön loppuraporttiin. "Taustalla ovat Suomen kasvava maahanmuuttajaväestö ja sen mukanaan tuomat kysymykset", Sakko kertoo.

Sakko palkittiin innovaatiopalkinnolla vuonna 2004 työstään monikulttuurisen väestön kanssa. Helsingissä ollessaan hän työskenteli 60-prosenttisesti päivähoidossa ja 40-prosenttisesti sosiaalityössä, mikä antoi hyvä alustan oppaan muodostumiselle.

"Huomasin, että monikulttuuristen vanhempien kanssa pitää tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä", Sakko kertoo.

Monikulttuurisille vanhemmille voi olla epäselvää, mitä Suomessa tarkoitetaan päivähoidolla ja sosiaalityöllä. Myös suomalainen virastokäyttäytyminen ja aikataulujen noudattaminen voi olla ongelmallista.

"Käytännön asiat ja tieto arkipäivän asioitten hoitamisesta Suomessa voi olla monelle maahanmuuttajalle vierasta. Vaate-, ruoka- ja ajankäyttökysymykset aiheuttavat usein negatiivista asennetta työntekijöissä."

Varsinaisiin ennakkoluuloihin maahanmuuttajat törmäävät harvoin virallisessa Suomessa. Niitä kuitenkin esiintyy ajoittain. "Virallisesti ennakkoluuloja ei saisi olla. Pinnan alla kytevät epäluulot johtuvat kuitenkin usein siitä, että asioista ei ole keskusteltu avoimesti. Taustalla ovat kulttuurierot, mutta koska olemme suomalaisessa yhteiskunnassa, olisi maahanmuuttajien hyvä oppia tapojamme. Tässä molemmat voivat oppia toisistaan", Sakko huomauttaa.

Hänen mielestään kaupungeilla on eroja suhtautumisessa monikulttuuriseen väestöön. Pienillä paikkakunnilla epäluulot voivat olla syvässä, kun taas suurissa kaupungeissa ollaan usein hyvinkin liberaaleja.

"Oulussa kyllä tiedetään asioista ihan hyvin. Lisätieto ei kuitenkaan ole pahitteeksi. Esimerkiksi Oulun päivähoito otti oppaan ja koulutuksen innolla vastaan", Sakko kertoo.

Oppaassa käsitellään Suomessa tällä hetkellä yleisimpien maahanmuuttajaryhmien erityispiirteitä. Näitä ovat somalialainen kulttuuri, vietnamilainen kulttuuri, entisen Jugoslavian maat, kurdit, iranilainen sekä irakilainen kulttuuri ja venäläinen kulttuuri. Henkilöstön toivomuksesta myös romanikulttuuri otettiin oppaaseen mukaan.

Tähän mennessä suomalaisilla varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ei juurikaan ole ollut koulutusta monikulttuurisuuteen.

Opas toteutettiin yhteistyönä eri puolilla Suomea asuvien maahanmuuttaja-asiantuntijoiden kanssa. Sitä on testattu päiväkodeissa ympäri Suomea. Näissä tieto maahanmuuttajaryhmien erityispiirteistä ja suorat toimintaohjeet koettiin mielekkäiksi. Esimerkiksi Oulussa opasta luettiin Syynimaan päiväkodissa.