OP
-ryhmä pudotti tämän vuoden kasvuennustettaan yhdellä prosenttiyksiköllä kahteen prosenttiin, mutta pääekonomisti Timo Lindholm varoitti hehkuttamasta muutoksella. Lasku johtuu paperiteollisuuden seisokeista. Arvio ensi vuodelle nostettiin 2,5 prosentista 3,5 prosenttiin.
- Jos seisokkien vaikutukset poistetaan, molempien vuosien kasvu on vähän vaille 3 prosenttia, Lindholm selvitti maanantaina.
Hänen mukaansa suurta muutosta talouden kuvaan ei siis ole luvassa, joskin Katrina-hirmumyrsky "on yksi perusvarovaisuutta lisäävä tekijä". Yhdysvalloissa talouskasvu hidastuu ja euroalueella kasvu pysyy edelleen vaatimattomana.
Kallis öljy on rajoittanut kasvua jo pidempään ja Katrina-hirmumyrskyn aiheuttama hintapiikki ei tilannetta paranna.
Lindholmin mukaan kalliista öljystä ei päästä vähään aikaan, koska nousu johtuu vahvasta kysynnästä. Se tulee erityisesti Yhdysvalloista ja Kiinasta, jotka lohkaisevat kokonaiskulutuksesta noin kolmanneksen.
- Niin kauan kuin nämä öljysyöpöt pysyvät kasvu-uralla öljyn pysyvämpää halpenemista on turha odottaa, Lindholm sanoi.
Katrinan hintapiikin kestoa on hänen mukaansa vaikea arvioida.
Globalisaatio rajoittaa
hintojen nostoja
Perinteisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden jatkuva kallistuminen on näkynyt yleisenä hintojen nousuna eli inflaation kiihtymisenä, mutta nykyisessä öljykriisissä näin ei ole käynyt. Euroopassa tähän syynä on ollut verojen suuri osuus hinnoista. Uusimman hintapiikin hän tosin ennakoi näkyvän myös syyskuun inflaatioluvuissa.
Lindholmin mukaan öljystä aiheutuvia inflaatiopaineita on rajoittanut myös Euroopan heikko talouskasvu: yritykset eivät ole voineet siirtää kustannusten nousua hintoihinsa eikä hintakierre oli päässyt valloilleen. Jarrua tulee myös globalisaatiosta.
- Yritysten hinnoitteluvara on globalisaation vuoksi pienempi, Lindholm sanoi.
Suomen talouden myönteisinä merkkeinä Lindholm pitää työpaikkojen lisääntymistä ja viennin vahvistumista.
- Ensi vuonna työttömyysaste putoaa arviomme mukaan alle 8 prosenttiin, kun vielä maaliskuussa laskimme työttömyysprosentin pysyvän 8,1 prosentissa, Lindholm sanoi.
Hänen mukaansa työllisyyden parantuminen näkyy myös palkkasummassa: sitä kertyy 15 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2000. Tuolloin kokonaispalkkasumma oli noin 50 miljardia euroa.
- Tämä ei koske kaikkia, mutta yhteen laskien suomalaiset ovat vaurastuneet, Lindholm selvitti.
Vientiä tukee hyvä menekki erityisesti Venäjälle ja kehittyviin maihin.
