OP Oulun uusi toi­mi­tus­joh­ta­ja Keijo Posio palaa tuttuun kau­pun­kiin – ”Ouluun on helppo tulla poh­joi­ses­ta”

Oulun Osuuspankin 1.1.2020 aloittava uusi toimitusjohtaja Keijo Posio sanoo, että hänelle on helppoa tulla Ouluun töihin, kun kaupunki on entuudestaan tuttu.

Kuva: Pekka Peura

OP Oulun uusi toimitus­johtaja Keijo Posio uskoo yhteistyön hyötyihin Pohjois-Suomessa.

Oulun Osuuspankin 1.1.2020 aloittava uusi toimitusjohtaja Keijo Posio sanoo, että hänelle on helppoa tulla Ouluun töihin, kun kaupunki on entuudestaan tuttu.

Vuosina 2000–2006 hän oli Oulun Osuuspankissa useissa esimiestehtävissä.

– Olin muun muassa Heinäpään ja Kastellin konttoreiden johtajana, ne hommat jäivät eniten mieleen.

Posio oli Oulun Osuuspankin toimitusjohtajavaihdokseen liittyen tapaamassa asiakkaita kahvitilaisuudessa joulukuun puolivälissä.

– Oli mahtavaa, että siellä kävi tosi paljon Kastellin ja Heinäpään konttoreiden asiakkaita tervehtimässä. Siinä tunsi olevansa tosi tervetullut. Totta kai hekin olivat sen yli 10 vuotta vanhentuneet niin kuin itsekin.

Posion mukaan hänen tapaamillaan asiakkailla ei ollut vuosia sitten suljettuja konttoreita ikävä.

– Ihmisiähän ihmiset kaipaavat, kontakteja. Tutut ihmiset ovat tärkeitä.

Tervolasta kotoisin oleva Posio on pari viime kuukautta tutustunut taas Oulun kuvioihin, ihmisiin, yrityksiin ja muihin toimijoihin.

– Kun täällä on ollut, tulee tuttuun ympäristöön. Mutta onhan Oulu kehittynyt valtavasti kymmenessä vuodessa. Jos on ollut erossa hetken aikaa ja käy harvemmin, kehityksen näkee helpommin, Posio sanoo.

– Pohjoisesta on helppo tulla Ouluun, kun tämä on pohjoinen kaupunki. En koe siinä minkäänlaista tuskaa. Pohjoiseen on täältä lyhyt matka ja Ouluhan on pohjoisten ihmisten kaupunki.

Posio on ollut vuodesta 2015 Pohjolan Osuuspankin toimitusjohtajana asemapaikkanaan Rovaniemi. Pankinjohtajana hän oli Pohjolan Osuuspankissa vuodesta 2006 lähtien.

Posion mielestä Pohjois-Suomessa olisi hyödyllistä vetää enemmän yhtä köyttä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.

– Jos ajatellaan vaikkapa valtion tai EU:n kehitysvaroja, niitä on sen verran rajallinen määrä, että meidän pitäisi pohjoisessa pysyä yhdistämään voimat tiettyjen asioiden osalta. Esimerkkinä vaikka Kemin syväsatama tai kaksoisraidehanke Ouluun. Ne ovat niin tärkeitä asioita, että niissä kannattaisi yhdistää voimat.

Nuorison runsas muuttaminen Pohjois-Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle on pankillekin huolen aihe. Posion mielestä ei ole kysymys Oulun vetovoimasta vaan enemmän siitä, miten saadaan ihmiset asettumaan.

Oulussa ei tarvitse Posion mielestä kuitenkaan ripotella tuhkaa päälle.

– Kun ulkopuolelta katsoo, tämä kaupunki on mennyt eteen päin ja kehittynyt. Voitaisiin myös iloita siitä ja silti hyväksyä se tosiasia, että paljon pitää vielä tehdä, että ei olla lähellekään maalissa.

Ilmoita asiavirheestä