Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria valloittivat jäyhät suomalaiset valtiovierailullaan. Arvovieraat toivotettiin ylitsepursuavan lämpimästi tervetulleiksi kaikkialla. Kiinnostus oli niin suurta, että kuninkaalliset itsekin olivat suosiosta yllättyneitä.
Etenkin Porvoossa ja Haminassa kuninkaalliset saivat vastaanoton, johon he harvoin törmäävät edes kotimaassaan. Osasyynä tähän ehkä oli se, että Ruotsin kuningas on vieraillut kummassakin kaupungissa viimeksi 1700-luvulla. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti kruununprinsessa Victoria, joka välittömyydellään ja luonnollisuudellaan lumosi jäyhät suomalaiset.
Ruotsin monarkia on instituutio, joka pysyttelee tiukasti päivänpolitiikan ulkopuolella. Jopa niin, ettei kuningas saa edes äänestää. Tasavaltalaisista tämä tuntuu suorastaan kuninkaan ihmisoikeuksien loukkaukselta. Kuninkaallinen perhe on kuitenkin tottunut siihen, että sen asema demokraattisessa maassa on vain edustuksellinen.
Ruotsalaisille ja Ruotsin imagolle kuningasperhe on tärkeä. Vaikka monarkian ylläpito maksaa, rahasta ei nurista. Mielipidetutkimusten mukaan neljä viidestä ruotsalaisesta kannattaa maansa säilymistä kuningaskuntana. Vakavasti otettavaa tasavaltalaista liikettä ei Ruotsissa ole koskaan ollut. Kuninkaallisten asema on hyvin vahva.
Yhteistyö ja yhteydet Suomen ja Ruotsin välillä ovat aina olleet luontevia ja läheisiä. Takana on pitkä yhteinen historia, olihan Suomi osa Ruotsi-Suomen suurvaltaa monta vuosisataa. Arvomme, oikeuskäsityksemme ja perustuslakimme ovat yhteistä perintöä.
Yhteinen historia on säilyttänyt kiinnostuksemme Ruotsin kuningasperhettä kohtaan. Myös nykyiselle kuningasparille Suomi on läheinen. Suomalaiset innostus ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaipaisimme omaa kuningasperhettä. Mallit, missit ja muut julkkikset kelpaavat arkena kuninkaallisten viihteelliseksi korvikkeeksi.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa Ruotsi oli pitkään esikuva, jota Suomessa seurattiin tarkkaan. Molemmat maat ovat nyt hyvinvointivaltioita, joilla on samat kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet. Suomikin on jo päässyt eroon alemmuudentunteestaan.
Naapurusten EU-politiikassa on selkeitä eroja. Nekin johtuvat osin historiasta. Suomi kuuluu esimerkiksi rahaliittoon. Suomalaisilla on monta syytä toivoa kyllä-puolen voittoa Ruotsin kansanäänestyksessä. Pohjoismaiset näkemykset tulisivat paremmin esille, jos myös Ruotsi ja Tanska liittyisivät Emuun.
paakirjoitus@kaleva.fi