Julkisen liikenteen kertalippu on Oulussa kalliimpi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Onpa syy siihen kaupungin antamassa vähäisessä tuessa tai jossakin muualla, asiantila ei ole tyydyttävä. Bussilla liikkuminen vähentää monia liikenteen pulmia.
Talviaika ja muutkin huonot kelit houkuttelevat Oulussa väkeä linja-autoihin. Kohtuullisilla keleillä kaupungin loistava kevyen liikenteen verkosto saa ihmiset pyöräilemään, kävelemään ja lumettomana aikana myös rullaluistelemaan. Kertalippu on kuitenkin Oulussa niin kallis, että se vähentää intoa käyttää "onnikkaa". Oma autokin alkaa monista tuntua kilpailukykyiseltä vaihtoehdolta.
Liikennöitsijä perustelee kertalipun kalleutta kaupungin vähäisellä tuella. On totta, että etelän suurissa kaupungeissa julkista liikennettä tuetaan voimakkaasti verovaroilla. Kaikissa vertailukaupungeissa tuki ei kuitenkaan poikkea kovin paljon Oulun maksamasta, ja silti kertalippu on niissä halvempi. Kun lisäksi sarjalipulla maksettavat aikuisten matkat ovat täällä kohtuullisella tasolla, kertamatkan kalleutta voi vain kummastella.
Joukkoliikenteen edellytyksiin ei varmaankaan ole Oulussa kaikissa käänteissä kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Kaupungissa ei ole monista muista taajamista tuttua paikallisliikenteen keskusasemaa, joka on linjojen alku- ja päätepiste. Täkäläinen linja-autoasema palvelee lähinnä kaukoliikennettä. Harkinnassa oleva joukkoliikenteelle pyhitetty katu helpottaisi bussien liikkumista, mutta vain kunnolla suunniteltuna.
Kaikissa esillä olleissa vaihtoehdoissa on kuitenkin pulmansa. Maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen suunnitelmassa joukkoliikennekaduksi on nousemassa Torikatu. Toteutus edellyttää kadun muuttamista kaksisuuntaiseksi. Se tietää pulmia muutamiin risteyksiin.
Linnankadun ja Torikadun risteykseen tarvitaan valo-ohjaus. Torikadun nousua Linnankadulle jouduttaisiin tasaamaan niin, että korotus aloitettaisiin jo kaupungintalon kohdalta. Siitä huolimatta valoihin pysähtyvien bussien liikkeelle lähtö olisi kehnoilla talvikeleillä vaikeaa.
Pysäkkijärjestelyt Torikadun ja Pakkahuoneenkadun kulmassa olisivat hankalia. Erittäin vaikea pulma on lisäksi Stockmannin kohdalla, kun tavaratalon osin kadun allakin oleva 230 autopaikan sisään- ja ulosajo joka tapauksessa säilyisi Torikadulla. Pysäköintitila vetää suunnilleen saman verran liikennettä kuin esimerkiksi Autoheikin pysäköintitalo. Sen lisäksi tilaa vaatii tavaratalon huoltoliikenne. Kuorma-autot olisivat joukkoliikenteen seassa tällä kohden jatkossakin riippumatta siitä, tuleeko kallioparkkia vai ei.
Liikennöitsijät pitivät lausunnossaan ensisijaisena vaihtoehtona Isoakatua, mutta kaupungin päättäjien mukaan se on Rotuaarin laajentumissuunta. Liikennöitsijöiden kakkosvaihtoehto on Uusikatu. Sitä ei voitaisi varata kokonaan joukkoliikenteelle, mutta kaksi reunimmaista kaistaa sille voisi jäädä. Pulmia olisi Saaristonkadun risteyksessä, jossa ainakin liikennevalojen rytmitystä olisi muutettava. Lisäksi Hallituskadun risteyksessä kääntyvä liikenne kasvaisi kallioparkin tullessa.
Uudenkadun vaihtoehto jättäisi käyttöön tuomiokirkon pysäkin. Sen monet kaupunkilaiset kokevat tärkeäksi. Lisäksi Saaristonkatu säilyisi kaksisuuntaisena toisin kuin Torikadun vaihtoehdossa.Ennen kuin rakennustöihin on ryhdytty, on sentään aikaa miettiä. Joukkoliikenteen sujuvuus on niin tärkeää, että kaikkia osapuolia täytyy kuunnella herkällä korvalla.