Oulu
Kaupunkiin pystytetään parillekymmenelle pysäkille sähkötaulu, josta näkee, tuleeko onnikka aikataulussaan ja minkä ajan kuluttua se on pysäkillä. Näin tapahtuu, jos Suomen paikallisliikenneliiton sekä Oulun ja Lahden kaupunkien yhteishankkeen mukaiset suunnitelmat toteutuvat.
Bussin tuloajan näkymisen tekee mahdolliseksi jokaiseen bussiin asennettava GPS-tunnistin, joilla voidaan paikantaa autojen kulkemiset.
Näyttöruutuja on suunniteltu keskustaan Toripakan, Rotuaarin, Kuvernöörin, Otto Karhin, Isokauppurin, Hellaakosken, linja-autoaseman ja Oys:n pysäkeille. Lisäksi linjurien tulot näkyvät Merikoskenkadulla neljässä paikassa sekä yhdellä pysäkillä yliopistolla, Toppilansaaressa ja Rajakylässä.
Uudet aikataulut ovat pysäkkikohtaisia. Nykytekniikan mukaiset taulut ovat siirrettäviä, joten ne voidaan tarvittaessa muuttaa myös toiselle pysäkille.
Tampereella on käytössä vastaava järjestelmä sekä Espoossa ja Helsingissä vähän vanhempi.
Myöhässä oleva bussi voi saada uudella tekniikalla eteensä ruuhka-aikaan vihreät liikennevalot. Etuoikeutta ei tule, jos se on kohtuutonta muulle liikenteelle.
Tekniikka tekee mahdolliseksi myös, että kännykkään voidaan saada tieto pysäkin tilanteesta. "Tämän option toteutuminen selviää myöhemmin", sanoo suunnittelussa mukana ollut liikenneinsinööri Jaakko Ylinampa Oulun kaupungista.
Liikennevaloja, joissa bussit voivat saada etuoikeuden, tulee liki saman verran kuin pysäkkien näyttötauluja.
Laitteet maksavat miljoonaa euroa
Suunniteltu muutos ei ole nappikauppaa. Kaikkiaan investoinnit maksavat Oulussa noin miljoona euroa. Ylinampan laskelmien mukaan Oulun kaupungin kustannukset ovat 300 000, liikennöitsijöiden 200 000 ja Tiehallinnon 30 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriöltä toivotaan saatavan avustusta puoli miljoonaa euroa. Oulussa ja Lahdessa käytössä olevien rahastuslaitteistojen tekniikkaa voidaan jonkin verran käyttää hyväksi investoinneissa, ja siten alentaa kuluja.
Vuotuiset käyttökustannukset ovat noin viisi prosenttia investoinneista.
"Järjestelmällä halutaan parantaa ennen kaikkea matkustusmukavuutta ja sillä turvataan, että linja-autot kulkevat nykyistä paremmin aikataulussaan. Se taas lisää matkustajamääriä", sanoo Ylinampa.
Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus päättävät toukokuun aikana, näyttävätkö ne järjestelmän jatkokehittelylle punaista vai vihreää valoa. Ylinampa uskoo, että vaikka päättäjät näyttäisivät vihreää, näytöt voivat ilmestyä katukuvaan aikaisintaan vuonna 2005.
Liikennepäällikkö Pekka Aalto Koskilinjat Oy:stä pitää tärkeänä, että matkustajilla on koko ajan tieto siitä, miten autot kulkevat. Jos vuoro on myöhässä, voivat ihmiset käydä kahvilla, ostoksilla tai valita itselleen edullisemman reitin esimerkiksi kaupungilta Linnanmaalle. "Pääsääntöisesti heitot voivat olla muutaman minuutin, mutta on ymmärrettävää, että asiakasta harmittaa, jos juuri hänen vuoronsa on myöhässä vaikkapa 15 minuuttia. Pakosta myöhästymisiä tulee, koska voi olla ruuhkia, onnettomuuksia, tietöitä ja kelit vaihtelevat."
Aalto uskoo, että liikennöitsijöiden maksamien tunnistelaitteiden kustannukset nousevat suuremmiksi kuin hankkeessa on arvioitu. Valtaosasta liikennöinnistä vastaavalla Koskilinjoilla ne yltänevät 200 000-250 000 euroon.
Aallon mukaan pitkällä ajanjaksolla investoinnit saadaan katettua, koska palvelujen paraneminen kasvattaa matkustajamäärää. "Emme muuten olisi tulossa mukaan hankkeeseen." Liikennepäällikkö ei usko, että mahdollinen muutos nostaa lipun hintoja. "Kyllä palkat ja kalustokustannukset ovat oleellisimmat kulut."
Aalto ei pidä muutoksia tekniikalla kikkailuna. "Oulussa on niin paljon liikennettä, että tällaista järkeistystä tarvitaan. Tämä ei ole uutta tekniikkaa, vaan sitä käytetään nykyisin jo paljon esimerkiksi kuorma-autoissa."