Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämisessä pahin pulma on se, että kehitysvammaisille ei ole tarjolla riittävästi palveluasuntoja, sanoo projektipäällikkö Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta. "Asuntoja ei ole riittävästi ja osa kehitysvammaisista asuu usein iäkkäidenkin vanhempiensa luona hyvin kauan. Kuntien väliset erot tässä ovat suuria."
Hintsala johtaa Kehitysvammaliiton Alli-laatuverkostoprojektia, jonka tavoitteena on parantaa kehitysvammaisten asumiseen liittyviä asioita.
Kriittinen ikä on peruskoulun päättymisen jälkeen, jolloin kehitysvammaiselle pitäisi järjestää asumisvalmennusta, joka helpottaa siirtymistä uuteen kotiin.
Kehitysvammaista pitää kuunnella kaikissa asumiseen ja palveluihin liittyvissä päätöksissä. Oma rauha, oma avain tai oma kylpyhuone on tärkeä tekijä kehitysvammaisen asumisen laadussa.
Liian usein palveluasunto on kuitenkin vain "kodinomainen", kun sen pitäisi olla aivan oikea koti.
"Kehitysvammaisten toivelistalla ensimmäisenä on, että miten hyvin asunnosta pääsee liikkumaan työhön ja harrastuksiin. Toisena tärkeänä asiana on sosiaaliset suhteet: ystävät ja parisuhde. Näihin toiveisiin voidaan yhdessä löytää ratkaisuja, miten ne järjestetään."
Asumisen laadussa monta mittaria
Asumisen laatua ei kuitenkaan voi mitata vain yhdellä mittarilla. Tarvitaan mielipiteitä niin kehitysvammaiselta itseltään, henkilökunnalta kuin omaisiltakin. Esimerkiksi oma keittiö, kylpyhuone tai postilaatikko ovat hyviä yksilöllisyyden ja yksityisyyden mittareita. Hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet parantavat yleistä viihtyvyyttä.
Hintsalan mukaan kehitysvammaisten pitäisi voida harjoitella nykyistä enemmän asumista. Asumisharjoittelun ja -valmennuksen puute näkyy siinä, että liian usein asumismuodon ratkaisee se, missä sattuu olemaan vapaa paikka.
Helmikuussa 2002 alkaneeseen valtakunnalliseen Alli-laatuverkostoon kuuluu tällä hetkellä 11 kuntaa ja 33 kehitysvammaisten asumisyksikköä eri puolilla maata. Verkosto tarjoaa asiantuntija-apua ja vertaistukea asumispalvelujen laadun kehittämiseen. Verkostoon voivat tulla mukaan yksittäiset asuntolat ja ryhmäkodit, kuntayhtymien laitososastot, kunnat tai kokonaiset seutukunnat.
Mukana ovat myös kehitysvammaiset ihmiset ja heidän omaisensa yhdessä palveluntuottajien ja henkilökunnan kanssa. Paikallisin laatutiimein arvioidaan asumisen tasoa ja haetaan keinoja parantaa palveluja.
Laatu hyödyttää rahoittajaa
"Uskon, että myös palvelujen rahoittaja eli kunta hyötyy laadun kehittämisestä. Kun asumispalvelujen laatua kehitetään, joudutaan samalla miettimään palvelun sisältöä entistä tarkemmin. Näin myös rahoittaja tietää, mistä se maksaa, ja osaa vaatia vastinetta rahalleen", Hintsala korostaa.
Suurin osa kehitysvammaisista asuu edelleen lapsuudenkodissaan. Laitoksissa asuu noin 2 700 kehitysvammaista. Tavallisin palveluasumisen muoto on ryhmäasuminen asuntolassa. Osa asuu ympärivuorokautisesti valvotuissa asuntoloissa, osa tarvitsee henkilökuntaa vähemmän. Suomessa on noin 30 000 kehitysvammaista.