Junan ylinopeudesta johtunut vaaratilanne Hyvinkäällä maaliskuussa 2015 paljasti vakavan puutteen junien kulunvalvonnassa, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportti.
Nykyisin veturinkuljettaja voi jättää junan kulunvalvontalaitteen kytkemättä tai kytkeä sen pois käytöstä kenenkään tietämättä.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kulunvalvontalaitteen tulee olla aina toiminnassa ja kaikkien rataverkolla liikkuvien junien tulee olla kulunvalvonnan piirissä. Lisäksi junan ohjaamolaitteiden tulee varoittaa kuljettajaa selvästi, mikäli laite ei ole toiminnassa.
Jos laite ei ole päällä, junan nopeus pitää Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan rajoittaa teknisesti enimmillään 80 kilometriin tunnissa.
- Tässä on kyse todella isosta asiasta liikenneturvallisuuden kannalta, korosti tutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi raportin julkistamistilaisuudessa.
Veturinkuljettaja oli raportin mukaan Hyvinkään vaaratilanteessa lähtenyt liikkeelle ja ajanut junaa kytkemättä kulunvalvontalaitetta päälle. Kuljettaja oli luullut, että valvontalaite on päällä. Lähijuna oli suistua kiskoilta, kun R-juna ajoi Hyvinkään pohjoispuolella vaihteeseen 156 kilometrin tuntinopeudella, vaikka vaihteessa oli 80 kilometrin nopeusrajoitus.
Kulunvalvontalaitteen on tarkoitus varmistaa, että juna noudattaa suurinta sallittua nopeutta sekä opasteita ja merkkejä. Järjestelmää ryhdyttiin rakentamaan 1990-luvulla, mutta työ sai vauhtia Jokelan vuoden 1996 ja Jyväskylän vuoden 1998 vakavista junaonnettomuuksista.