Liikennevahinkopiikit osuvat yleensä talvikuukausille. Vahingoista suurin osa on peltivahinkoja. Vakavammissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa taustalla on usein terveysongelmia.
– Tyypillisesti peltiä rytisee runsaasti, kun pakkanen lauhtuu ja tulee lumipyry. Ilmiö korostuu, jos huono keli ajoittuu vilkkaaseen työmatkaliikenteeseen. Näitä vahinkoja voi torjua ihan yksinkertaisilla keinoilla kuten alentamalla nopeutta ja jättämällä riittävän turvavälin”, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty vinkkaa.
Liikennevakuutuksesta korvattiin 99 573 liikennevahinkoa vuonna 2016. Vahinkopiikit osuivat tammi–helmikuulle sekä tuolloin lumiseen marraskuuhun. Lumisen ja jäisen kelin vahingot lisääntyivät 49 prosenttia edellisvuoteen nähden.
Peruutus aiheuttaa vahinkoja parkkipaikoilla
Yleisimpiä vahinkoja liikenteessä vuonna 2016 olivat peräänajot. Parkkipaikoilla vahinkoja sattui puolestaan useimmiten peruuttaessa.
– Parkkipaikoilla ruutuun kannattaa ajaa läpi tai peruuttaa, sillä poisperuuttaminen on vaarallisempaa. Talvella kannattaa huomioida, että ennen liikkeelle lähtöä puhdistaa lumet myös auton mahdollisten tutkien ja kameroiden edestä, Räty neuvoo.
Kaikista liikenteessä sattuvista kolareista kuolemaan johtaa noin 250 onnettomuutta vuosittain. Vuoden 2016 hiljattain vahvistuneet luvut kertovat, että liikenneonnettomuuksissa kuoli 262 henkilöä. Onnettomuustutkinnan perusteella 30 henkeä olisi voinut pelastua turvavyötä käyttämällä.
Ajoterveyden ongelmat näkyvät yhä useammin onnettomuuksien taustalla. Kuolonkolareista noin puolessa taustalla on kuljettajan terveydellisiä riskitekijöitä.