Hirvi tiellä. Kolmion takaa odottamatta ilmestyvä kuorma-auto. Liikenneonnettomuus, tulipalo, väkivalta ja suuronnettomuuden todistajaksi joutuminen ovat ihmisen kokemusmaailmaa ja perusturvallisuutta järkyttäviä tapahtumia. Ne saattavat jäädä kummittelemaan mieleen niin, että normaali toimintakyky heikkenee.
Järkytyksen aiheuttama stressi vie yöunet, ruokkii uusia pelkoja ja lopulta hallitsee koko elämää.
"Kun ihminen kokee vakavan psyykkisen trauman, näyttää siltä, että aivot menevät kemiallisesti epätasapainoon. Tästä johtuen systeemi ei pysty toimimaan normaalisti, ja traumaattinen tapahtuma tallentuu muistiin sellaisenaan -- kuvina, ääninä, tuoksuina ja tuntemuksina", kertoo traumapsykoterapeutti Jari Vainio.
Kauhukuvat saattavat pysyä vuosia täysin muuttumattomina ja palaavat odottamatta mieleen takaumina ja väkisin mieleen tunkeutuvina ajatuksina.
Kun traumamuistoja aletaan työstää terapian keinoin, tärkeintä on, että ihminen itse on valmis prosessiin.
Työstämistä voidaan myös nopeuttaa aktivoimalla aivojen omia toimintamalleja. Yksi työkaluista on EMDR-menetelmä, jossa silmänliikkeiden kautta hyödynnetään aivojen omia neurofysiologisia toimintatapoja.
EMDR-menetelmän kehitti 1980-luvun lopulla yhdysvaltalainen psykologi Francine Shapiro. Sattumanvarainen havainto nopeiden silmänliikkeiden vaikutuksesta mielessä pyöriviin ahdistaviin ajatuksiin johti oivallukseen niin sanotun bilateraalisen stimulaation hyödyntämisestä muistiaineksen prosessoinnissa.
"EMDR liittyy samaan mekanismiin, jolla psyykkinen trauma syntyy. Traumaattisen tapahtuman aikana ihmisen tiedonkäsittely ei toimi normaalisti, vaan aivot joutuvat ikään kuin oikosulkuun. EMDR-hoidon avulla jumiutunut muistiaines alkaa prosessoitua uudelleen, ja normaali tapa käsitellä muistoa aktivoituu", kertoo Vainio.
Lue lisää lauantain Kalevasta!