Tornion jaloterästehtaan tuotannon tuplaava miljardin euron jätti-investointi heijastaa työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia myös tehtaan porttien ulkopuolelle koko seutukuntaan. Sen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, pitkällä aikajänteellä on laskettu syntyvän runsaat 2 000 uutta työpaikkaa.
Työpaikkoja tulee itse tehtaalle noin 400, loput työpaikat sijoittuvat perusmetallien ja metallituotteiden valmistukseen sekä kauppaan ja palveluihin. Investointi leikkaa työttömyyttä, kasvattaa kolmanneksella alueen bruttokansantuotetta ja vetää reippaasti ylöspäin kuluttajan hyvinvointia.
Pois muuttajien määräkin vähenee.
"Investointi on koko alueelle onnenpotku. Se on luonut tukevan pilarin uudelle yritystoiminnalle ja työpaikkojen kasvulle. Itsetunto ja hyvinvointi kasvaa", Kemi-Tornio-alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen makustelee uunituoreen tutkimuksen tuloksia.
Etumerkki ja kertaluokka oikein
Keskiviikkona julkistettiin kehittämiskeskuksen ja Avesta Polarit Oyj:n teettämä tutkimus tehtaan tuotannon kasvun vaikutuksista aluetalouteen. Tutkimuksen ovat tehneet erikoistutkija Hannu Törmä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aluetutkimuskeskuksesta sekä tutkimusjohtaja Juha Honkatukia ja ekonomisti Risto Vaittinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Tutkimuksessa on hyödynnetty alueellista Regfin - Pohjois-Suomi simulointimallia. Honkatukia korostaa, ettei kyseessä ole ennuste talouden kehityksestä, vaan selvitys nimenomaan investoinnin vaikutuksista. "Näillä malleilla saa etumerkin ja kertaluokan oikein", hän antaa tulosten lukuohjeeksi.
Mallisimuloinnissa perusmetallien ja metallituotteiden tuotantoa on kasvatettu kertoimella 2.275, joka vastaa Avesta Polaritin arviota jaloteräksen tuotannon kasvusta vuosina 2002-2006.
Hyvinvointiin
noususysäys
Suuntaa antavinakin jotkut tutkimuksen antamat luvut ovat hämmästyttäviä. Hannu Törmä sanoo esimerkiksi bruttokansantuotteen tilaston menevän lähivuosina ikään kuin uusiksi, kun Kemi-Tornion alueen noin 23 000 euron bkt kasvaa vajaalla kolmanneksella.
"Investoinnilla on erittäin suuri merkitys alueen elintason kehittymisessä", Törmä huomauttaa.
Kuluttajan hyvinvointi kasvaa lähes 42 prosentilla, työttömyys tippuu liki seitsemällä prosenttiyksiköllä, kaikissa veroluokissa on kasvua.
Vaikutukset näkyvät erityisesti Kemi-Tornion alueella, muualle Lappiin heijastukset ovat jo vähäisiä. Tutkimuksen perusteella koko maahan investointi tuo runsaat 1 100 työpaikkaa, kun otetaan kilpailutilanteen muutosvaikutus
Tällä hetkellä talousalueelta väki vähenee noin viidellä sadalla henkilöllä vuodessa, joten tutkimustulosten toteutuminen puolittaisi nykyisen muuton.
"Nettomuuttoon sillä on jonkin verran vaikutusta, mutta yhteys on heikko aika suuren työttömyyden vuoksi", Törmä arvioi.
Pieni ja keskisuuri teollisuus kehittyvät
Vienti ja tuonti kasvavat osapuilleen tuotannon kasvun suhteessa. Kemi-Tornion suurteollisuus kokonaisuutena on mahtava vientitykki ja koko Lapin viennistä noin 90 prosenttia lähtee jo nyt Perämeren pohjukasta. Suurteollisuuden varassa lepää myös alueen hyvinvointi ja korkea bruttokansantuote.
Avesta Polarit Stainless Oy:n hallintojohtaja Risto Liisanantti huomauttaa, että laajennuksen tuoma yhteiskunnallinen säteily vie aikansa, mutta tulee joka tapauksessa se tulee ennen pitkää näkyviin.
"Me haluamme, että terästehtaan kanssa alueella kehittyy myös pientä ja keskisuurta teollisuutta, joka on yhteistyössä meidän kanssamme", Liisanantti sanoo.
Uutta potkua tälle on luvassa Perämerenkaareen liittyvässä teräskaariprojektissa, jossa kehitetään koko kaaren 16 000 työpaikan klusteria. Suurilla yksiköillä on vaikutusta. Liisanantin mukaan Tornion yksikkö ja Rautaruukki ovat siirtäneet maan metalurgisen osaamiseen pääkaupunkiseudulta Ouluun.
Menestyksen
toivotaan laajenevan
Tornion teräsyksikkö on takonut jo vuosia kovia lukuja. Viime vuosikymmenellä se oli useimpana vuonna maailman kannattavin terästehdas ja uudet investoinnit ovat trimmanneet sen kilpailukyvyn entistä paremmaksi.
Risto Liisanantti toivoo menestyksen laajenevan. Hän virittelee näkemystä kestävän kehityksen alueesta, elinkaariajattelusta ja sivutuotteiden hyödyntämisestä.
"Tässä olisi tutkimuksen paikka siitä, mikä on kokonaisvaikutus, kun myös ympäristöseikat otetaan huomioon."